Syy olla liikkeessä – parempi uni: 6/6

Talvi on loppusuoralla – kevät koittaa vaivihkaa – on ollut aurinkoisia ja lämpimiä päiviä, mustarastaat nyppivät ahkerasti pihamaalla ja talitintit lirkuttelevat äänekkäästi, lumet lähes tipotiessään ja muitakin kevään merkkejä jo näkösällä. 

Vielä viikko sitten (19.3.) oli mukavasti hankikantoa. Taimikossa tuli kohdalle joitakin lumenkaatoja ja kärsineitä latvuksia.

Ulkoileminen käy yhä helpommin. Eilen lähdin summamutikassa kävelylle, katsoin mihin jalat kuljettavat… aikaa katsoin sen verran, että jaksan takaisin. 

Kävellessä mietin vielä noita liikkee(llä)ssä olemisen syitä. Voivat näet olla erilaisia itse kullakin.

Itselleni summasin kuntoilun/harjoittelun, siis yleensä liikkumisen tavoitteita mainittujen syiden lisäksi : 

• en tavoittele pitkäikäisyyttä vaan mahdollisimman pitkään kohtalaista terveyttä,

• en tavoittele näyttääkseni nuoremmalta vaan jaksaakseni hyvin arkipuuhia 

• ja pitääkseni yllä kohtalaisia lihasvoimia ja tasapainoa pysyäkseni pystyssä ja 

• metsähommeleitakin haluan vielä voida tehdä, kohta se aika taas on. 

Syy olla liikkeessä – lisää energiaa: 5/6

Onpa ollut upea aurinkoinen ja valoisa Kalevalanpäivä. Tänä viikonloppuna lumet ihan hupenivat silmissä puiden tyveltä, pihamaalta, teiltä, pelloilta ja niin poispäin.Tosin jäisiä, vaarallisen liukkaita paikkoja on vielä. 

(Kuva yllä: Lunta vielä hyvästi perjantaina 26.2.2021) Aurinkoisina päivinä luonto ihan imaisee ulos lenkille tai vaan oleilemaan ja hengittämään raitista ilmaa. 

Liikkuminen ja yleensä harjoittelu vähäinenkin antaa kummasti virtaa arjen vaatimiin tekemisiin ja myös niihin mitä haluaisi tehdä.

Itse virkistyn kovasti reipasvauhtisesta ja välillä rauhallisesta lenkistä luontoa katsellen ja kuunnellen. 

Ajatukset alkavat kummasti virrata ja selkiytyä. Välillä näet kaikki aikomukset pakkaavat puuroutua niin, ettei tiedä mistä aloittaisi. Niin ja kun lihaksissa löytyy ytyä, ei aivan heti keikahda (ei ainakaan pahasti) liukkaissa kohdissa. Mutta se energinen olo ja pystyssä pysyminen on kyllä parasta!

Syy olla liikkeessä – vähemmän sairauksia: 4/6

 Eipä näissä syissä kuntoiluun mitään uutta ole eikä sen kummempaa, perusasioita. Jatkan kuitenkin. Minusta kun tuntuu, että tarvitsen pientä kannustusta, näköjään kaiken ikää, pitääkseen vastukset ja laiskuuden puuskat loitolla. 

Sanotaan, että kuntoharjoittelu pienentää sydän- ja verisuonitautien vaaraa, ehkäisee luuston haurastumista. Ja kuulemma eräiden syöpätyyppien vaara pienenee. No, tiedä sitten, joka tapauksessa on mukavaa ja varsin virkistävää olla liikkeessä. 

Tänään sain viimein vanhat ja äärettömän kaposet sukset jalkaani. Aika jännää olo oli ja hutera ensi alkuun. Vähitellen alkoi sujua vuorohiihto sutjakkaammin. 

Tein vähän isomman lenkin pihalta tien yli. Ihmettelin, miksi Ralf lähti seuraamaan minua, hän kun ei yleensä lähde kävelylle. 

Paljastui sitten: – Nyt tuli sinunkin tehtyä pieni kävely, hämmästelin ääneen. Meinasitko että kaadun? – Ei kun pelkäsin ettet pääse ylös! sanoi. 

Syy olla liikkeessä – vastustuskyky paranee: 3/6

Tänä aamuna: Uusi päivä, uusi viikko ja uusi into päälle! Mitä väliä, jos viime viikko meni lepsuillen, siis ett. kuntoilu jäi vain muutamaan kertaan. 

Kuntoharjoittelun myötä keho voimistuu ja vastustuskyky paranee. Virukset ja bakteeri pysyvät loitolla, toivon ja uskon niin.

Räntäkeli, mutta ei haitannut minua. Icebugeilla ja kävelysauvoilla oli helppo lipsumatta kävellä sohjoisella ja trampatulla polulla. 

Kokemuksesta tiedän, että jos nilkat ja polvet pääsevät lipsumaan ja vääntyilemään, seuraavana päivänä tuntuu ikävältä.

Syy olla liikkeessä – lihakset vahvistuu: 2/6

Kymmenen päivää sitten lunta ei ollut juuri nimeksikään. Tällä viikolla sitten saatiin kunnon talvi lumimyräkän ja pakkasten kera.

Lunta kolatessa ja lapioinnissa sain tuta, että voima käsivarsissa ja hartioissa on huvennut, ei ole enää ruista ranteissa.

Mitäs tehdä muuta kuin treenata, ja äkisti! Siis voimaharjoittelua meikäläiselle ennemmin kuin sauvakävelyä – niinhän se Jan Sundell eilen televisiossa suositteli. 

Ja perusasiaahan se on, että vahvat lihakset suojaavat niveliä ja nivelsiteitä, pitävät ryhtiä yllä ja kuluttavat energiaa enemmän.

Niinpä, pelkää plussaa voimailuista on. Jollei tänään muuta näin pakkasella (-19), niin ainakin parit syväkyykkäykset ja punnerrukset teen.

Syy olla liikkeessä – sydän vahvistuu: 1/6

Hyinen Vähäjoki. Pakkasta -7 astetta. Edelleen on kovin, kovin niukasti lunta täällä Varsinais-Suomessa. 

Tuima pakkaskeli sai tänään vähän nikottelemaan, lähteäkö lenkille lainkaan.

Lenkeillä ja raivauspuuhissa on ollut aikaa miettiä (so. motivoida itseä) kuntoilun hyödyllisyyttä ja tärkeyttä, niin nousee syyksi ensimmäiseksi sydämen vahvistaminen. 

Kävely ja yleensä säännöllinen kuntoilu lisää kehon kykyä ottaa happea ja näin ollen myös lihakset saavat happea. 

Juuri kuntoilun säännöllisyys edesauttaa sydämen vahvistumista, jolloin se jaksaa pumpata enemmän verta joka lyönnillään. 

Hyvä kunto edistää verenkiertoa, laskee verenpainetta ja vilkastaa aineenvaihduntaa. Jotenkin noin se menee ja kunto nousee. 

Katson ulos harmaalle pihalle; päästä jalkasi kävelemään, ole liikkeessä. Yksinkertaista!

Hyvinvointia päivään

Suomalaisista luomukaura- ja ruishiutaleista keitettyä puuroa en malta olla jälleen ylistämästä. 

Lämmin puuro marjoilla tai voisilmällä, tai molemmilla ja rahtunen kanelia (luomua) päälle. Todella maittavaa! 

Viime aikoina olen valmistanut puuron kummastakin hiutaleista, siis puolet kumpaakin. 

Kuvan tuotteista on tullut mieluisa lisä hyvinvointiini.

Gdanskin lahti - herkuttelua

Viime päivät ovat vierähtäneet Gdanskin lahden pikkukaupungeissa herkutellen. Sopotissakin kun käväisin, niin aika pian aloin etsiä kahvipaikkaa.

Sopotin rannalle menossa. Hyvä ja turvallista on astella näitä rappuja.

 

Rannalla ravintoloita, kahvipaikkoja ja jäätelökojuja on vieri vieressä. Ja miten minusta tuntuu, että kaikilla vastaantulijoilla, kaikenikäisillä on jäätelötötteröt kädessä. Ja kun katselen terasseille, ihmisillä on edessään suuren suuret jäätelöannokset, pirtelöt tai vohveleita kermalla ja hillolla. Ja itse kun menen kahvilaan, muuta en näekään kuin ihania leivoksia ja valtavia täytekakkupaloja. 

Harvassa ovat voileivät tai sämpylät tarjolla. Ruokapaikoissa taas on ihania jättiannoksia. Kalaruuat ovat erinomaisen meheviä.
 

 

Vähemmän terveellistä, mutta onneksi edullista, sallittakoon nyt tällä kertaa tällä matkalla.

Lisäpotkua syksyyn

Syksyn tullen, nyt kun liikkuminen taas maittaa, tuntuu että tarvitsen lisäpotkua ruokavaliooni.

Proteiinia on saatava riittävästi ja jottei tarvitsisi ylen määrin maitoa ja juustoa syödä eikä hiilareita, teen kerran pari päivässä tehosekoittimessa proteiinismoothieni seuraavasti:

3 dl vettä tai rasvatonta maitoa (piimää tai mehua)
1 mitallinen (25 grammaa) Foreverin suklaista proteiinijauhetta
1 hedelmä (tai puolikas)

Nyt omenasesongin aikana lisään paloitellun omenan kuorineen. Banaani on myös oivallinen, samoin avokado ja marjat. Ja sitten vaan teho- tai sauvasekoitin, blenderi tai mikä vempain se nyt on, pörisemään.

***

Kesäkuussa, Kevätcaminoni jälkeen, aloitin taas aamuisin säännöllisen Aloe Vera Gel -juoman (30 ml) nauttimisen. Ensin probioottikapselin nielaisen tyhjään vatsaan. Lisäksi otan päivittäin yhden tai pari Foreverin kalsiumtabletin (sisältää myös D-vitamiinia ja magnesiumia).

P.S. Jälkiviisautta: Kevätcaminolleni olisin voinut annostella proteiinijauhetta koko matkan tarpeen pieniin Minigrip-pusseihin. Taukopaikalla sitten vain sekoittanut jauheen veteen – helppoa ja yksinkertaista olisi ollut.

Luonnon helmaan

Tänään syyskuinen lämmin ja kaunis sää veti ihmisiä luonnon helmaan lenkkeilemään, pyöräilemään, sienestämään tai muuten vaan oleskelemaan. 

 

Pari kyykäärmettäkin oli tullut tielle lämmittelemään. Ensimmäistä luulin kepiksi, kun oli siinä keskellä tietä jäykkänä ja vaakasuorana. Hitaasti lähestyin ja kun en tiennyt oliko yliajettu ja kuollut, etsin kivenmurikkaa heittääkseni sen lähelle. Viimein kun löysin ja käännyin, käärme olikin jo häipynyt.

 

Toinen taas oli niin lähellä, että olin vähällä astua päälle. Viime tingassa se sujahti ruohikkoon, ja minä tietysti pelästymään.

 

Eihän sillä väliä, mitenkä perille tulee, kunhan vain perille tulee.

- Juhani Aho

Pikavisiitti Tampereella

Syy lähteä lauantaina juuri Tampereelle oli osteopatia.

Jokin aika sitten Cafe Atsaleassa kuulin vallan erinomaisesta ja tehokkaasta osteopaatista, jolla on vastaanotto Tampereella.

Kuulemani kuvaukset osteopaattisesta hoitomuodosta olivat vaikuttavia. Ylistystä kuunnellessani alkoi tuntua, että osteopatia voisi olla avuksi minullekin. Haluaisin nimittäin kovasti jo, että olkapää-hartiaseutuni olisivat samassa kunnossa tai lähes yhtä vetreät kuin ennen lähtöäni Kevätcaminolle. Ei kun sinne osteopaatille!

Noin tunnin verran manuaalinen hoito, kehon eri osien läpikäynti, kesti. Osteopaatti oli kovasti imponeerattu vaelluksestani. Siinä erinäisiä tapahtumia kertoessani hän sujuvasti manipuloi kipeitä lihaksia, kiinnityskohtia ja ties mitä, etten oikein huomannutkaan. Kipeimmät kohdat ylittyivät siinä Kevätcaminoni sattumia muistellessa.

Turhaan en ylistystä ottanut onkeen, sillä olo oli käsittelyn jälkeen keijumainen, mukavan kevyt. Parasta oli, kun kuulin osteopaatilta että "mikään paikka ei ole rikki". Jatko-ohjeeksi sain, että kannattaa syödä hyvin, levätä ja tunnustella oloa pari päivävää ja sitten taas liikkeelle ja liikuttelemaan. Mikäs olikaan minusta sen mukavampaa kuultavaa!

Ilta kului hyvän ruokailun merkeissä – tapaslautanen lisukkeineen alkuun: Cabrales-vuohenjuustoa, laventelihunajaa, taatelia, salamista, aurinkotomaattipastaa, grillattua munakoisoa, marinoituja herkkutatteja, kormakanaa ja mangochutneyta.

Pääruoka: Siikaa ja feta-rucolasalaatti.

Tampereen kirppikseltä tarttui mukaani värikäs vanha taulu. Signeeraus L H. 1957, aivan tuntematon.

Mukavaa kesäaikaa

Ihanaa, kun on ollut kauniita lämpimiä kesäpäiviä. Kylmä, sateinen kesäkuu on melkein jäänyt unholaan.

Ja ihanaa kun olen tervehtynyt (melkein) ja voinut jälleen liikkua ja tavata ystäviä paitsi Helsingissä niin myös Turussa. Samalla olen voinut tutkailla kaupunkien kesäistä ilmapiiriä– rentoa menoa ja meininkiä.


Turku 18.7.2014, Kansainväliset Suurmarkkinat 

 

Turku 22.7.2014

Turun vanha pääkirjasto (22.7.2014)

*** 

 

Sormustinkukat pitivät viime vuonna välivuoden, nyt muutama taas kukkii koreana pihamme laidalla.

Hetki tilinpäätökselle

Siinä missä joulun aika kirvoittaa muisteluun, niin vuodenvaihde innoittaa tutkailemaan, mitenkä se nyt oikein menikään, se eletty vuosi taas kerran.

Vuodenvaihteen lähetessä minulla on tapana katsastaa tehdyt tavoitteet, päämäärät, elämänasenteet jne. Tarkistaa muistiinpanoista, mitä oli tehtävä.

Noin vuosi sitten tulikin tehtyä kaikenlaisia listauksia ja suunnitelmia.

Yhteenvetona voin todeta, että suuremmat tavoitteet ja päämäärät ovat vielä kesken, tosin hyvässä menossa. Niistä pitää vain itselleen - usein, mielellään päivittäin – muistutella ja vaalia, jotta toteutuvat.

Vaativampaa sen sijaa on analysoida ja katsoa uusin silmin kaikkea mikä ärsyttää, ja tehdä sille jotain. Niin, ymmärtää missä on virhe taikka vika tai mikä ei ole hyvin. Tätä kautta, kuten Nicholas Andersson kirjoittaa (Forum 2013, nro 12, s. 14), voi auttaa itseään parantamaan omaa tai läheistensä elämää. Anderssonin mielestä kannattaa miettiä, missä asiassa minä tai toinen on todella tyytymätön ja miten voi parantaa elämänlaatuaan. 

***

Vesi on yllättävän korkealla, ja ruoho viheriöi reunoilla (30.12.2013).

Vähäjoki virtaa valtoimenaan: velloo, pauhaa ja kohisee kuin keväällä ikään. Sitä katsellessa ja kuunnellessa johtuu mieleeni kesäinen mahtava Koskinäytös Imatralla.

Palvelutalo vailla viilennyssysteemiä

Juhannusruusut ovat jo kukkineet tovin.

Vasta punaherukkakin kukki, ja jo nyt raakileita ilmestynyt runsaasti.

ÅU:ssa (Åbo Underrättelser 11.6.2013) oli toimittaja Kim Lundin juttu tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta, nimittäin ilmastoinnista, tai oikeammin viilennyssysteemin puuttumisesta uudehkosta vanhusten palvelutalosta Paraisilla.
Uskomatonta nykyaikana, että vanhuksille rakennetaan tällaisia ”pullotaloja” – vanhuksille, joilla on sairauksia ja heikkoutta!

Lehdissä on monesti kirjoitettu, että vanhusten terveysongelmat lisääntyvät helteellä, sillä kehon on vaikeampi sopeutua kuumuudessa. Myös sairaudet lisäävät sopeutumattomuutta ja kärsimystä helteellä, joten toimiva viilennyssysteemi kuuluu perusasioihin.

Niin, tosiaan on aivan epäinhimillistä 2000-luvulla, että ilman viilennyssysteemi puuttuu talosta täysin. Vanhukset kertoivat, miten hellepäivinä kärsivät kuumuudesta ja yrittivät nukkua ikkunat ja ovet auki.

Jotkut vuokralaiset olivat sitten omalla kustannuksellaan investoineet ilmalämpöpumppuun asuntoonsa. Onko sekään laitaa, joutua nyt oleskelemaan samalla tasolla laitteen vedossa ja huminassa?

Mitenkä mahtaa olla muissa vanhusten palvelutaloissa Varsinais-Suomessa…?

Ankea tulevaisuusko odottaa? Puheista huolimatta, ketä kiinnostaa vanhusten hyvinvointi – laitetaan heidät kalliisiin ja toimimattomiin taloihin, ja kerätään rahat pois vuokralla ja palveluilla.

Semmoista – lähden rauhoittumaan ja katsomaan vihreää tulevaisuutta, taimikkoa, vastapainoksi.

Tutustumassa Teijon Mathildedaliin



Tänään oli upea päivä tutustua Mathildedalin ympäristöön. Ensivaikutelma oli ihastuttava: alueen kallioiden, järvien ja metsien vaihtelevat maisemat ovat upeita ja retkeilypolut metsässä ja kallioilla mukavia astella.

 

Matildanjärvi

Matildanjärven aivan reunustaa kulkee retkeilypolku ylös kalliolle, josta näkymä järven saarelle, Isoholmalle, jonkä ääreltä lokkien ja joutsenten ääni raikui kauas.

Ylhäältä kalliolta on ihastuttava näkymä, jota keväinen kirkkaus, auringonvalo ja pilvet maalailevat ja muuntelevat kaiken aikaa. Vaikeaa on olla napsimatta kuvia - vielä vaikeampi sitten valita niitä tähän.

Tässä S:lle tunnistettavaa. Monenlaista jäkälää kasvaa kallioilla ja kivenlohkareilla.

Kiitos A:nit upeasta päivästä!

Liika säästäminen ei kannata

Hedelmäpuiden leikkuukausi on alkanut. Turhat oksat pois, mutta halliten, maltillisesti, jotta puu tuottaa hedelmiä myös jatkossa.

Liika säätäminen ja leikkaaminen saattaa viedä yhteiskunnan ahdinkoon: talous lakkaa pyörimästä – ei ole hyörinää eikä tule "hedelmiä".

Liika säästäminen vie ilon elämästä, hurjistaa ja kurjistaa arkea. Se voi jopa viedä ihmiseltä hengen.

Päivittäin saamme lukea ja kuulla suunnitelluista ja toteutetuista säästökohteista, jotka raastavat ja koskevat meitä kaikkia arjen tallaajia: lapsia, nuoria ja vanhuksia. Aivan, joka yhteiskunnan saralla laidasta laitaan: koulua, kulttuuria, sote-palveluita, logistiikkaa jne.

Rassaavinta on, kun aletaan säästää ruuassa; syödään roskaruokaa, jossa ei ole muuta kuin jauhoja ja rasvaa, mikä pehmentää ja mädättää aivojamme. Vähemmästäkin menee terveys, mieliala ja energiataso laskevat. Ajaudutaan rankkoihin terveysongelmiin. Näiden seuraukset taas toteutuvat viiveellä ja miten, se jää itse kunkin nähtäväksi ja koettavaksi.

Niin, nyt saamme seurata leikkaamissuunnitelmia ja säästämiskohteita ja muutaman vuoden kuluttua niiden seuraamuksia.

Sitä rataa – hermeettisesti.

P.S. "LEIPÄ
Ties mitä törkyä taikinaan on sekoitettu.”
Gustave Flaubert: Valmiiden ajatusten sanakirja
(suom. Mirja Halonen ja Ville Keynäs)

Probiooteista

Sunnuntaina oli kiinnostava artikkeli Turun Sanomien Tiede-sivulla (Anna Kuusela, TS 20.1.2013) suoliston bakteerien, probioottien merkityksestä.

Probiooteilla tarkoitetaan eläviä bakteerikantoja, joilla voi olla myönteinen vaikutus suoliston bakteerikasvustoon ja tällä tavoin ne voivat vahvistaa meidän omaa vastustuskykyämme.

Mainitun artikkelin mukaan vatsassamme ”elää valtava pieneliöiden verkko – kuin toinen olento sisälläsi.” Tiede on kiinnostunut tästä kehomme bakteerifloorasta.

Tutkijat selvittävät suolistobakteerien vaikutusta vastustuskykyyn, suoliston fysiologiaan, aineenvaihduntaan, aivotoimintaan ja käyttäytymiseen.

Edelleen artikkelin mukaan uusimmat tutkimukset viittaavat siihen, että suolistobakteerit saattavat liittyä jopa erilaisiin aivojen sairauksiin kuten Alzheimerin tautiin ja Parkinsonin tautiin.

Probiootteja voi käyttää suolistomikrobiston epätasapainon ennaltaehkäisyyn, esim. ennen ulkomaanmatkaa ja matkan aikana. Yleensä silloin, kun kehomme bakteerifloora häiriintyy sairastamisesta, lääkeistä, vatsataudista jne.

Terveellinen ravinto on tietysti a ja o: kasvikset, hedelmät, proteiinit jne. muokkaavat myönteisesti suolistobakteerikantaa.

Mutta ajattele, jos napsimalla pienen pillerin aamuisin ennen ateriaa välttyisimme alzheimerista ja muista aivotoimintaa häiritsevistä sairauksista. Ehkä noita vanhuuden kremppoja kestää paremmin, kun vain muisti ja pääkoppa pelaisi ja ajatukset soljuisivat kirkkaasti. No, tulevaisuudessa se taitaa olla mahdollista hyvinkin pian, kiitos tieteen.

Kauniita hetkiä päiväänne!