65+ coachträff

På morgonen, när jag vaknade var det ruskigt och mörkt ute, jag ville inte stiga upp och allra minst fara till staden, fast jag hade redan många dagar väntat på mötet. Småningom och på något vis kom jag ändå i väg till Åbo, och var till och med på 65+ coach och hälsomotionsledaremötet i tid.

Vi samlades på hotell Scandic Plaza, Universitetsgatan 29, och åt en uppiggande frukost. Efter det flyttade vi till salen för att åhöra temat Söm och återhämtning. Mikaela Wiik talade över temat: vad är återhämtning, dess betydelse, verkningar för vår livskvalitet, även god sömn och avslapning är viktig.

Ja, som Mikaela sade, det finns så många sätt att återhämta sig, olika rörelser, motion, vila, sömn, kost, natur, beröring, avslappning, musik, att skriva o. läsa, djur, umgänge, lek o. humor, kultur. Det är bra att fundera, söka och prova, vilket passar dig bäst.
 
Vi satt inte hela tiden, utan emellanåt fick vi stiga upp och röra på oss och prova på ASAHI med Malin och göra praktiska övningar. ASAHI var en mjuk, lugn rörelse, avslappnande med riktig andning, ett mellanting mellan Tai-shi och Qigong.

Efter Mikaelas föreläsning gick vi ut på en promenad, fast det fortfarande blåste och det kom blöt snö. Men det var bara uppfriskande.

Jugendtyylinen Park Hotel sijaitsee Turussa Puolalanpuiston vieressä

Turun taidemuseo Puolalanmäellä (28.11.2012)

Hela dagen var för mig igen ett riktig språkbad, givande och mycket trevligt. Det ruskiga vädret började se riktigt vackert ut, så jag kände mig lätt och glad… ja, helt och hållet avslapnad av det hela.

Tack Margó, Mikaela, Malin och ni alla som var med!

Kiva päivä!

Forever - flunssan torjujako?

Karuna 27.11.2012

Karuna 27.11.2012

Foreverin tuotteita olen käyttänyt kohta puolitoistavuotta. Ravintolisiä, kuten Aloe Vera Gel -juomaa, Forever Calciumia, Arctic-Seaa, Bee Pollenia ja Bee Probolista, otan päivittäin.

Olen yhä enemmän vaikuttunut mainittujen ravintolisien hyödyllisyydestä, sillä monet lähipiirissäni ovat kärsineet syksyn mittaan ikävästä ja kuluttavasta flunssasta.

Minuun flunssa ei ole vielä iskenyt – ehkä juuri mainittujen tuotteiden takia. No, tietysti on muitakin tärkeitä pointteja flunssan torjunnassa. Erityisesti tärkeää on ulkoilu valoisaan aikaan, koska se lisää vastustuskykyä, samoin riittävä lepo - tulisi antaa itselleen lupa nukkua ja levätä riittävästi, eikä käsihygieniaakaan pidä unohtaa.
 
Ei siis ole mitään ihmekonsteja. No, nyt kun olen näin hehkutellut flunssattomasta olostani, ei paranekaan sairastua.

Liennytystä kaamosoireisiin

Päivän valoisa aika on jo todella lyhyt. Hämärä, pimeys ympäröi meitä aamuin illoin. Ankeus tunkeutuu meihin - pimeyden voima on mahtava.

Jottei kaamosankeus vallan saisi ylivaltaa, on pakko taistella muilla keinoin kuin masennuslääkkeillä.

Vastavoimia kaamosoireille (makeanhimo, väsymys, alakulo), voisi olla esim. lämpimään ja valoisaan aurinkomaahan matkustelu, kirkasvalolaite, kävelylenkki valoisaan aikaan, kynttilät, kesäkuvien katselu ja kirjoittelu.

Kirkasvalolaite (2000–3000 luksin valoa) lievittää kuulemma tehokkaasti kaamosoireita silmien kautta. Tutkimusten mukaan kirkasvalon käyttäjistä jopa 70 prosenttia hyötyy hoidosta. Niitä onkin alkanut ilmestyä yhä useammin yleisiin tiloihin, kuten kauppoihin, kahviloihin jne. Lienevät enemmän henkilökunnan kuin asiakkaiden hyväksi. Laitteet voisivat olla oiva investointi palvelutaloissa, hoitokodeissa jne.

Itse suosin, jos vain mahdollista, kävelylenkkiä valoisaan aikaan. Jo lyhyt säännöllinen oleskelu ulkosalla säästä riippumatta antaa energiaa. Puiden huojuntaa, lintujen pyrähtelyä puusta puuhun, oksalta oksalle katsellen virkistää kummasti mieltä.

Kynttilöitä polttelen myös, lepattavaa liekki tuo ajatuksia, ideoita ja kirjoittelukin sujuu.

Minkä konstin sinä tiedät hyväksi kaamosoireita vastaan?

Lukemisvimma

Eilen kävin kirjastossa palauttamassa kasan kirjoja, mm. kaikki suomennetut Jongit. Lähtiessä olin mielessäni päättänyt olla lainaamatta uusia, mutta kuinkas kävikään. Valtavan kirjakassin kanssa sieltä taas palasin.

Satuin vilkaisemaan, kun olin luovuttanut kirjat kirjastonhoitajalle, kassi tyhjänä vähän ympärilleni pöydille ja hyllyille. Sitä ei olisi pitänyt tehdä, vaan olisi pitänyt marssia suoraa päätä ulos.

Pöytä, johon oli valittu filosofista kirjallisuutta, veti magneetin tavoin puoleensa, otin yhden kirjan käteeni, sitten seuraavaan jne. ajattelin, että tämä on lainattava ja luettava, tämä on tärkeä.

Seuraavaksi vilkaisin hyllyjen suuntaan ja eikös jalkani lähtenyt niitä katselemaan. Tulin uutuudet-hyllyn kohdalle, jossa kirjat tuijottivat minua kuin sanoakseen: katso minua, olen uusi, selaa vähän, kunnes tartuin suomennettuun Woolfin Yö ja päivä vaikka siinä oli ikään kuin varoituksena keltainen lappu etukannessa: ”laina-aika 2 viikkoa, ei voi uusia, ei voi varata”. Päätin, että tämä on luettava, vaikka pikalukien, sillä jotkut mielikirjailijani ovat monesti viitanneet samaan Woolfin englanninkieliseen Night and day vuodelta 1919.

Woolfin selailun jälkeen satuin vielä vilkaisemaan samaiseen hyllyyn ja käteeni tarttuivat Italo Calvinon Kenraali kirjastossa ja José Saramagon Ricardo Reisin viimeinen vuosi. Ei kun molemmat lainakoriin keltaisesta lapusta huolimatta!

Kolme paksuhkoa kirjaa tulisi lukea kahdessa viikossa. Onneksi muut lainaamani voi uusia.

Ympäristöhaaste Vistalla

Aivan Vistan keskustan tuntumassa piilee näyttävästi ympäristöhaaste ja/tai mainehaaste. Oikeastaan on piillyt pitkään – kuukausia – ohikulkijoiden ”silmänilona”.

Jottai tarttis tehrä, mut kenen?

Tämäkään aikoinaan komea makasiinirakennus ei saa olla rauhassa, vaan sitä puretaan alalaudoituksesta lähtien sieltä täältä, pikku hiljaa.

Kaikenlaista jätettä ja muovirojua saa täällä rauhassa lennellä. Kauempana katsottuna näyttää kuin olisi lumikasoja siellä täällä.

Junat kun vilistävät ohi muutamia kertoja päivässä, sitä toivoo, etteivät matkustajat katsoisi juuri tässä kohtaa ulos, sillä eivät nämä jätekasat kaupungin mainetta paranna.

Talven kynnyksellä

Helsinki valmistautuu jouluun kovaa vauhtia. Perjantaina (16.11.2012) erilaisia jouluvaloja ja -koristeita asennettiin siellä täällä.

Lenkkitieni varrella taas vesi lorisee railakkaasti ojissa, joissa ja pajunkissat kimmeltävät pajukossa kuin pienet tuikut. Pohdin siinä kulkiessani, miksi tätä vuodenaikaa oikein nimittäisi.

Kuvauksellinen Tallinna

Terveisiä Tallinnasta! Pilvinen, hämärä ja vähän sateinenkin, mutta leuto viikonloppu vierähti mukavasti porukalla flaneraten.

Näin talven kynnyksellä toreilla ja kujilla oli lämmin tunnelma lukuisine myyntikujineen ja ihmisineen. Kaupungissa mystisyyden vaikutelmaa luovat aina vaan vanhat rakennukset hempeine väreineen, varjoineen ja alastomat puut, portit ja muurit.

17.11.2012

Ennen paluumatkaa viivähdimme tovin tässä viihtyisässä kahvila-viinibaarissa Osteria del Gallo Nero, "The original Italian Winebar" (18.11.2012).

Toscanalainen Winebarin isäntä piti meille esityksen toimipaikoistaan, ravintolasta ja tästä viinibaarista. Tarjolla oli erilaisia Panineja ja suuria, herkullisia Tiramisu-paloja, joita tarjoiltiin näyttävästi. Saimme maistella kahvin kera grappaa eri rypälelajikkeista.

Tällä kertaa tuli tutustuttua viime kertaa paremmin Tallinnan (aik. Rääveli) keskiaikaiseen vanhakaupunkiin ympärysmuureineen ja näkymiin, kiitos seuralaisten.

Suosittu ja tunnelmallinen näköalapaikka, jonne väkeä kipusi ylös ja alas portaita rauhalliseen tahtiin.  (17.11.2012 iPad-kuva)

Näkymä näköalapaikalta Tallinnan vanhankaupungin yli. (17.11.2012 iPad-kuva)

Kauniita hetkiä päiväänne!

Kaikenlaista sitä näkee...

Maanantaina (5.11.2012) ihmettelin kävellessäni autokorjaamolta, mitä kasoja tiellä onkaan. Lähemmäksi, kun tulin, selvisi että kasat ovat ojanperkuujätteitä.

Siinä ne jätteet vielä olivat tänäänkin keskiviikkona (7.11.2012). Lienee ojanperkaus ja jätteiden korjaus jäänyt kesken. Ehkei jätteitä olekaan tarkoitus korjata, vaan odotetaan lumenaurauksen hävittävän ne.

Semmoista pientä - ei kai noista kasoista haittaakaan ole - on tässä valtakunnassa suurempiakin murheita, kuten tuo Talvivaara-jupakka.

Uusi suurmyymälä tulossa

12.10.2012 oli uuden liikerakennuksen pysäköintialue vielä tässä vaiheessa.

Uuden suurmyymälän (Tarjoustalon) työmaa Kaaritien varrella.

  Ja 5.11.2012 ovat saman alueen viimeistelytyöt jo näin pitkällä. 

Tarjoustalon pysäköintialue noin kolmen viikon päästä 5.11.2012, kohta se on autoja täynnä.

Molempina päivinä vein auton korjaamoon ja kävelin takaisin. Paluureittiä tulee harvemmin kuljettua, joten minulle moinen liikerakennustyömaa oli nähtävyys keskellä (melkein) kaupunkimaisemaa.

Kuvat molempina aamuina tuli kuvattua jokseenkin samaan aikaan ts. yhdeksän kieppeillä aamulla. Tänä aamuna sumu verhosi maisemaa, oli tyyntä ja lämmintä kävellä.

Huono yö

Naantali Spa Hotel 3. - 4.11.2012

Näkymä huoneemme (451) parvekkeelta.



Sunborn Yacht Hotel Spa Hotelin vieressä.

Eilen olimme syntymäpäivillä Naantalissa. Halusimme ottaa rennommin ja yövyimme Naantali Spa Hotelissa.

Syntymäpäivillä oli ruhtinaallinen tarjoilu ruokineen ja herkullisine täytekakkukahveineen. Kun vihdoin saimme lähdettyä (anteeksi isäntäväki) ja olimme hotellissamme, alkoi tuntua että jotain pientä voisi vielä syödä. Hotellissa kevyeen iltapalaan oli useita vaihtoehtoja, mutta päädyimme Thai Gardeniin.

Iltapalan jälkeen istahdimme vielä hetken hotellin Lobby Barissa ja kuuntelimme pianisti Rudolf Belisin soittoa ennen huoneeseemme menoa. Tähän saakka kaikki oli sujunut hyvin, oli ihana päivä. Mutta sitten.

Niin, sitten se kauheus alkoi. Olin juuri nukahtamaisillani, kun vastakkaisella puolella käytävää alkoi kova koiran haukuntaa. Voi, kun se koira haukkui. Välillä, kun ovi kävi tai kolahti käytävällä, se kai luuli, että omistaja tulee ja silloin haukunta aina voimistui ja muuttui sitten sydäntä särkeväksi ulinaksi ikään kuin pettymyksestä. Soitimme ja ilmoitimme vastaanottoon, sillä niin raastavaa se haukunta ja ulina oli.

Puolen yön jälkeen alkoi ihmisiä saapua äänekkäästi huoneisiinsa. Vuorotellen ihmisten ja koiran melua kuului aina puoli kolmeen saakka yöllä. Vasta aamuyöstä sain unta, surin niin koiran yksinoloa. Ajattelin, että miksi ihmiset ottavat koiran ja jättävät yksin, tai miksi ottavat koiran hotelliin ja niin edelleen.

Saimme pienen hyvityksen huoneen hinnasta huonon ja lyhyen yöunen takia - pieni lohdutus, sillä koiran haukunta kaikuu vielä mielessäni.

Enpä ole ennen moiseen joutunut. Tämä oli ensimmäinen yö Naantalissa ja taisi jäädä viimeiseksi, mutta vannomatta paras. Naantalin kylpylä vaikutti olevan suosittu vapaa-ajan ohjelmineen ja aktiviteetteineen.

Valoisan talven odottelua

1.11.2012

Luonto odottaa pakkaherraa, lunta ja jäätä. Vielä viipyilee suojaava talvipeite. Pientä pakkasta, pitempiaikaista toivon - olisi valoisaa ja kuivaa.

Sitä odotellessa polttelen kynttilöitä ja lueskelen erinäisiä kirjoja, kuten

Nussbaum, Martha C. 2011. Talouskasvua tärkeämpää. Miksi demokratia tarvitsee humanistista sivistystä. Suomentanut Timo Soukola. Gaudeamus, Helsinki. 191 s.

Nussbaum on humanistisen sivistyksen, demokratian ja oikeudenmukaisuuden puolesta puhuja.