perjantai 30. lokakuuta 2020

Taimikkopöheikön raivausta

Yksi alue taimikossa on täyttä tiheää pöheikköä. Ei tarvitse paljon kävellä, pyörähtää vain taimen ympäri, niin aina on näkösällä raivattavaa. 

Haavat, pihlajat ja lepät ovat aivan kuusentaimen kyljessä kiinni pitkinä piiskoina. Rauhallisesti on edettävä, jottei tainta vahingoita. 

Pari kolme tuntia kun touhuan, aikas kuitti sit olen. No pikkuhiljaa, ja on varottava innostumasta, muuten ovat keväiset kivut taas kimpussa. Siksi toisekseen ei ole kiiruustakaan, joten ”maltti on valttia”, muistutan itseäni. 

Pöheikössä ollessani muistui myös sanonta ”sen mitä taakseen jättää, sen edestään löytää”. Pitää todella hyvin paikkansa myös taimikonhoidossa.

maanantai 19. lokakuuta 2020

Viikonloppu taimikossa

Lauantaina oli hyvä sää minun puuhailla taimikossa. Paikoitellen jyrkänteellä oli kyllä vaikeuksia pysyä pystyssä. Oli näet upottava sammalmatto ja märänliukkaita risuja ja oksia kenkien alla. Ei siinä parantunut hosua. 

Sunnuntaina oli vielä märempi keli kuin lauantaina. Oikeastaan piti pitää lepopäivä hartioille, äiyin kuitenkin heittoplokkaajan avuksi. 

Heittoploki on kätevä konsti ohjata puu oikealle raiteelle, kunhan osaa solmut. Ja nyt parissa kohtaa se olikin tarpeen, ettei puu kaatunut tielle. Räntäkuuro ja perään vesikuuro lopettivat hommelit vähän ennen aikojaan.

 

torstai 15. lokakuuta 2020

Syksyisessä taimikossa

Tänään ei mikään pidätellyt, piti päästä taimikkoon moottorisahalla touhuamaan. Olikin upea sää, mukavan viileää ja kosteaa. 

Piikkilanka pitää jossain vaiheessa keriä pois.

Olin taas niin innoissani, että piti hokea tämän tästä, että nyt iisisti, iisisti. Mutta katsellessani, no mihin suuntaan vaan, aina oli pöheikköä näkösällä. Siinä meinaa tulla väkisin hosumista, mutta stop tykkänään, muuten hommat taas loppuvat, hoin. Ja korppi ylläni kaarrellessa tuntui olevan samaa mieltä.

keskiviikko 14. lokakuuta 2020

Hyvä terveys

Kouluaikaisista terveysopin muistiinpanoistani luin: ”Hyvään terveyteen kuuluu, että ihminen pystyy menestyksellisesti selviytymään elämäntaisteluisaan huonoissakin olosuhteissa. 

Terveys on, että jokainen ruumiinjäsen ja elin rakenneltaan ja toiminnaltaan täyttää ne tehtävät, jotka sille on määrätty. 

Hyvän terveyden avulla vältämme epämiellyttäviä tuntemuksia, jotka huonovointisuus aiheuttaa. Se (hyvä terveys) aiheuttaa meille elämänhalua ja iloa. 

Terveyttämme heikentävät sellaiset seikat, jotka häiritsevät elintoimintamme säännönmukaisuutta. Terveyttämme edistää tekijät, jotka ovat sopusoinnuissa säännönmukaisuuden kanssa, palvelevat ja tukevat sitä.” 

Niinpä. Hyvä terveys on aina kiinnostanut minua ja kiinnostaa edelleen. Siksi kävely, vaeltelu ja yleensä kaikki kuntoilu, varsinkin ulkosalla on ollut tärkeää ja mukavaa.

Äärest kiitollinen olen nyt, kun viimein pääsin eroon sietämättömistä kivuista, varsinkin olkavarsissa. Alan olla kunnossa, siis sellaisessa kunnossa että voin jatkaa kävelyharjoituksiani ja muuta. Niin ja jopa jälleen tehdä metsähommia. Ja voi sitä iloa kun taas saatoin tarttua moottorisahaan!

maanantai 5. lokakuuta 2020

Sisustuskutsut

Eilen Astalla oli kivat sisustuskutsut. Viimeisistä kotikutsuille osallistumisestani onkin jo aikaa. 

Vähän kyllä emmin kulkutaudin takia, mutta liikkeelle halu oli kova, ja mielenkiintokin, en näet ole ennen osallistunutkaan sisustuskutsuille. 

Siksi toisekseen puuskainen tuuli ei oikein innoittanut lenkille menokaan, joten ei kun menoks.

Perillä vastassa oli hulppeat maisemat: meri, sammaleiset metsäkalliot ja komeat männyt ja raikas tuuli ja Luna. 

Ja voi mikä tarjoilu, Astan luomuksia kaikki.