31.12.2012

 

Hyvää vuodenvaihdetta ja

 

Hyvää Uutta Vuotta,

 

Gott Nytt År!

Miksi lupaukset elämäntapamuutoksesta epäonnistuvat?

Parin leudon päivän jälkeen öinen pakkanen sai puut ja pensaat maalauksellisen kauniiksi (29.12.2012).

Näin uuden vuoden kynnyksellä pohdin: Mitä tulen tekemään vuonna 2013, millaisen uuden vuoden haluaisin? Jatkanko samaan malliin (status quo) vai suunnittelenko muutoksia elämänmenooni?

Kysymykset johdattelevat miettimään: miten tämä vuosi on mennyt, mitä lupauksia teinkään tälle vuodelle, toteutuivatko ne (lue pidinkö lupaukseni)?

Seuraava kysymys on: Mitä tarkoitan sanalla lupaus elämäntapamuutoksen yhteydessä tai yleensä tulevaisuuden suunnitelussa?

Aiheesta voisin kirjoittaa vaikka pamfletin tai muun pienen opuksen. Mutta lyhyesti: tarkoitan sillä päätöstä jonkin haaveeni toteutumiseksi. Päätös voi koskea esim. toimintaa tai tekoa, joka muuttaa elämääni, kehittää ja avartaa omaa maailmaani ja osaamistani tai olla hyödyksi. Se voi liittyä painonpudotukseen, ravitsemukseen, hyvinvointiin jne.

Sanat haave (aikomus), päätös, lupaus ja teko eivät riitä.  Minun pitää mennä pohdinnassa ”sanahelinää” syvemmälle. Pohdin, mitkä seikat johtavat lupausten epäonnistumiseen, niitä voivat olla esimerkiksi:

• lupaus on alunalkaen ollut pelkkä aikomus, toivomus, epämääräinen toive tai mielikuva jostain paremmasta
• lupaus on jäänyt analysoimatta perinpohjaisesti: mitä, miksi, mitä sitten ts. toteutuksen vaikutukset
• lupaus on jäänyt sanahelinäksi: se ei ole saanut voimaa ajattelusta, sitä ei ole ruokittu visioinnilla, suunnittelulla, tavoitteellisuudella ja seurannalla
• ei viitsitä nähdä vaivaa, sillä tutusta ja turvallisesta, status quasta, on yleensä vaikea luopua ja sitä on vaikea muuttaa.

Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka, mutta syyt, kuten stressi, jaksaminen, olosuhteet jne. ovat mielestäni tekosyitä. Vai mitä mieltä sinä olet?

No niin, ei muuta kuin kynä, vihko tai läppäri ja kalenteri esiin ja tekemään vuodesta 2013 mieluisa!

Hautausmaalla käynti aattona

Jouluaattona  24.12.2012

Luminen ja kaunis kirkkokuja hautausmaalla.

Eilen aattona hautausmaalla puhalsi kipakka tuuli ja lunta tuprutteli hiljakseen. Paksussa lumessa moni sai sotkea polun haudalle jättääkseen kynttilän. Minun oli helpompi tarpoa haudan luokse, sillä aikaisemmat kävijät olivat jättäneet polun jälkeensä.

Luminen hautausmaa, jyhkeä kirkko, talviasuinen meri ja ihmiset siellä täällä sytyttelemässä kynttilöitä on aina elämys ja herkistää joulun viettoon.

Jouluaatto

Hyvää Joulua kaikille!
 

Aattoa odotellessa

Aamulla pakkasta oli -16 astetta ja risat (23.12.2012).

Sää lämpeni päivän mittaan, mikä sai linnut liikkeelle. Pihapiirimme koivussa ylhäällä oli pieni punatulkkuparvi. Erotin ne selkeästi, kun auringonvalo osui punaiseen vatsaan. Muut lähtivät lentoon, mutta yksi rohkea pariskunta jäi. Oikealla latvustossa on värikäs uros ja vasemmalla harmaampi naaras - erottuvat kuvasta kun oikein tihrustaa.

Veljeni tekemä liekinsammuttaja tai niistäjä on tarpeellinen ja mieluinen.

Myö tämä veljeni takoma kynttilänjalka on minulle tärkeä.

Luminen Vista

19.12.2012

Enpä muista nähneeni täällä päin tähän aikaan vuodesta näin lumista kaupungin keskustaa.

Erilaiset pensaat ja kasvit peittyvät lumen paljoudesta ja levittäytyvät kuin taideteokset. Lumikinoksissa ne ovat lumoavan kauniita.

Jouluvalmisteluja

Pitkästä aikaa kokeilin leipoa joulutorttuja. Ei ne niin kauniita ole, mutta ovatpahan itsepaistettuja.

Lunta kolatessa tulee joulunvalmistelut mieleen, vaikka kuinka pidättelisi. Tuntuu, että sitä ja sitä pitää ainakin tehdä, ja mitä lähemmäksi aattoa tullaan sitä useammin alkaa pyöriä tehtävät-lista mielessä. 

Oivallus nro 3/3: rappusuoja lumeelta ja sateelta (18.12.2012).

Reippailua lumikolan kanssa

Oivallus nro 2/3: harja ovessa lumisten kenkien putsausta varten

Tällä viikolla olen saanut kuntoilla päivittäin kauniissa talvimaisemassa lumikolan kanssa.

Perjantaina 14.12.2012

Viimainen lumipyry

Oivallus nro 1/3: "Katuvalo", eräänlainen tekele, joka valaisee pihapolkua. (11.12.2012)

Auster kuvaa osuvasti tuntojani, kun saan lähdetyksi lenkille poskia nipistelevässä viimassa ja lumipyryssä. Auster kirjoittaa (s. 6)

”(…) Vaikka kylmyys oli kammottavan purevaa, olit tyhjillä kaduilla ja ihmettelit, mikä sinua riivasi lähtemään sisältä niin rajusti riepottelevaan myrskyyn, ja vaikka ponnistelit pysyäksesi pystyssä, silti tuuli herätti tietynlaista hilpeyttä ja iloa, kun näit tuttujen katujen hämärtyvän lumivalkoisena kieppuvaksi vilinäksi.”

Tänään lenkin korvaa lumenkolaus. On kolattava useamman kerran, sillä lumipyry on sakeaa.

Auster, Paul 2012. Talvipäiväkirja. Suomentanut Erkki Jukairainen. Tammi, Helsinki. 225 s.

MåBra ja parmesan-juusto

 

Silloin tällöin ostan MåBra -lehden. Pidän lehden piristävästä ja värikkäästä ulkoasusta. Lehden pieniä tutkimus-infoja on kiva lueskella kuin myös liikunta- ja ruokavinkkejä ja yleensä muita hyvinvointiin liittyviä juttuja.

Marraskuun numerossa (11/2012) oli mielenkiintoinen artikkeli parmesan-juustosta.

MåBra -lehden mukaan parmesan on varsinainen kalsiumpommi (kalsiumia 1380 mg/100 g ), joka sekä vahvistaa luustoa että auttaa painonhallinnassa. Juuston korkea kalsium ja D-vitamiinipitoisuus lisäävät rasvanpolttoa ja vähentävät napostelutarvetta.

Parmesan tehdään pastoroimattomasta maidosta ja kypsytetään hitaasti, siksi juusto on ravintorikas: proteiinia (proteiinia 41,5 g/100 g, lisää kylläisyyttä), vitamiineja ja mineraaleja. Sen sanotaan olevan myös helposti sulavana vatsaystävällinen juusto.

Artikkelissa ei puhuttu tyydyttyneistä rasvahapoista, joita parmesan saatta sisältää paljon, joten en söisi juustoa ainakaan kerralla suurta palaa.

Vinkki: Käytä parmesania kuin maustetta – sopii miltei kaikkeen – raasteena tai lastuina. Ja mitä pidempi varastointiaika sitä rikkaampi maku.

 Livsmedelsverket.se

Näringsfysiolog Kristina Andersson, diluva.se, m fl.

1. adventtisunnuntai

2.12.2012

Pihamme on lunta tulvillaan!

Yhdessä yössä märkä ja rapainen piha on nyt puhtaanvalkoinen, kuin pumpulissa.

Hyvää joulun odotusaikaa teille kaikille!