keskiviikko 30. marraskuuta 2022

Kaffeli

Käytiin tutustumassa ja lounastamassa Kärsämäen Unica Kaffelissa. Kiva paikka. 

Nautimme herkullisen ja monipuolisen lounaan salaatteineen. Lounaaseen sisältyi jälkiruoka kaffeineen. 

Syyskuussa (2022) avattu Kaffeli-ravintola sijaitsee Leafin tehtaan entisessä ruokalassa. 

Kaiken kaikkiaan tilava ja nostalginen ravintola. Hyvä sijainti eikä ole parkkeerausongelmia.

maanantai 21. marraskuuta 2022

Taitaa tulla talvi

 No niin, marraskuun puoliväli ylitetty (ja joulukuusi pihalle ripustettu). 

Saatiin vihdoin tänne lounaaseen hentoa lumipeitettä. 

Kiva katsella sisätiloissa ulos, miten tuuli pyörittelee lumihiutaleita heppoisiksi kinoksiksi. 

Lauantaina (19/11/2022) Vähäjokipolulla ei ollut vielä tietoakaan lumesta. Sen sijaan routaisessa maassa lojui ja risteili pitkiä tuulimyräkän katkomia koivunraippoja. 

Nyt on ollut hyvä lenkkeillä. Toivottavasti ei tule vielä vähään aikaan viime talven kaltaisia liukkaita kelejä.

LINTU 

Tuokaa julki toiveenne olla kuin lintu ja huokaiskaa: ”Ah, ollapa siivet!”; siitä tunnistaa runollisen sielun. 

Gustave Flaubert: Valmiiden ajatusten sanakirja (suom. Mirja Halonen ja Ville Keynäs).

maanantai 14. marraskuuta 2022

Hämmästyttää

 Marraskuun puoliväli lähenee ja vielä näkee muun muassa saunakukkien ja pietaryrttien kukkivan. 

Nurmikot ja ruohikot viheriöivät; pilvettömältä taivaalta aurinkokin laskee eteeni häikäiseviä säteitään. Edellispäivänä lauantaina oli lämmintä 12 astetta ja rapiat, eilen noin 10 astetta ja lähes tuuletonta. 

Ihan mahtavaa, talvesta ei ole vielä tietoakaan. Aika mukavaa kävelijän kannalta, toistaiseksi!

lauantai 12. marraskuuta 2022

Vakavia loukkaantumisia

Äkillisiä tapaturmia voi tapahtua vaikkei ole vielä liukkaita kelejä.

Näköjään milloin vaan voi liukastua ties mihin tai odottamatta kupsahtaa pahasti nurin.

Tulin kauppareissullani pysäyttäneeksi rivakasti etenevän naisen, jolla käsi paketissa. Meno näytti siltä, että kohta kompastuu kivikossa. No hänpä intoutui puhelemaan pitkään, todella pitkään ja kertomaan mitä oli tapahtunut.

Enpä nyt tässä kaikkea toistelemaan, mutta olin yhtä hämmästynyt tapauksesta kuin naisen rannejänteen leikannut lääkäri. 

Naiselle sattui kotonaan näin. Oli ottanut viilipurkin. Se luiskahti lattialle. Jälkeä siivotessaan liukastui ja kaatui. Kaatuessaan loukkasi ranteensa leikkauskuntoon. Ja päälle päätteeksi myös silmälasit rikkoontuivat.

Tämän kaiken ja muutakin kerrottuaan kertoi vielä toisesta tapauksesta, jonka hän näki juuri terveyskeskuksessa (sieltä hän oli nimittäin vauhdikkaasti tulossa).

Aulan penkillä istui vanha mies päässään valtava kuhmu ja poski pahannäköisenä. Siinä vanhus oli istunut muistamattomana tovin, kunnes sairaanhoitaja vahingossa huomasi hänet. Selvisi, että vanhus oli kaatunut kesken lenkkiään, taksikuski oli tuonut hänet terveyskeskuksen eteen ja jättänyt siihen.

Siinä me, nainen ja minä, hämmästelimme että miksei taksimies saattanut loukkaantunutta sisälle terveyskeskukseen. Vanhus ei kuulemma muistanutkaan mitään sen jälkeen, kun oli aamupuuronsa syönyt. 

Voit arvata, että loukkaantumisista kuultuani askeleeni vaistomaisesti hidastuivat. Ja muistui mieleen viimekeväinen kaatumiseni vieraan koiran sännätessä kohti. Minulle kävi onnellisemmin, ei tullut muistinmenetystä, vaikka kupsahtaessa päässä vaan rusahti, mutta ei tullut muistinparannustakaan.