Juhannuksen kynnyksellä

 Useimpina vuosina olen hämmästellyt: joko jo juhannus. Välistä tuntuu kuin hämmästelyni tihenisi. 

No niin, kaunista ja vehreää on kaikkialla – Suomen kesä on häkellyttävän kaunis – minne vain katseeni käännänkin, ihastuttavaa. 

Mustarastas pyrähti kurkkaamaan ikkunapellille. Ja ampiainen piipahti sisälle huoneeseen. Siitä kehkeytyikin pieni aamujumppa, kun yritin sitä ulos hätyyttää. Puuha tuntui hyödyttömältä, niin kuin välistä kuntoilukin, kyllästyin ja annoin sen olla. Eikös sitten häippäissyt ulos, ihan itsestään, omia aikojaan avonaisesta ikkunasta.

Luonto tulee lähelle kaupunkiasunnossakin. Vuotovahingon ennallistamishommelit jatkuvat vielä, tahmeasti on sujunut. 

Juhannusaaton haluan kuitenkin kotipihallani läheisteni kanssa viettää. Kauppatorilta hankittiin tuoreita ruoka-aineksia. 

Hyvää keskikesää!

Runsasta ruskaa

Komeaa ja kaunista ruskaa on vielä pihoilla ja kujilla. 

Upeasti värikäs ruska valaisee polkua missä sitten astelenkin – virkistävää mieltä tuoden

Kirjasto - Turku

Tällä viikolla Runosmäen kirjasto avautui uudessa Riimi-monitoimitalossa. 

Minusta kirjaston uutukaisissa tiloissa on nyt mukava ja helppo asioida. 

Toimiva ilmastointi on helpotus sekä henkilökunnalle että asiakkaille. Lukusalihuoneessa on hyvä keskittyä lukemaansa, taitaa olla äänieristetty. 

Hauska huonenurkkaus lapsille näytti kivalta, arvostan.

Koiju

 Yhtenä Turku-reissullamme näin Forum Marinum-aukiolla useita liilanpunaisia vempaimia, koijuja, jotka vetivät puoleensa. 

Enpä ole ennen sellaiseen kavunnut, pakko se oli nyt kokeilla, kun kerran kohdalle sattuivat.

Koijut olivat viritetty sopivan korkealle, hyvin pääsin pitkälleni, mutta poispääsy olikin sitten toinen juttu.

 ”Kukas mun voimat on vieny?” sanoi Nelli. 

Turun Kauppatori

  Jottei kesä vallan karkaisi, pistäydyin viime perjantaina Turun Kauppatorilla. 

Tuona kesäkuun viimeisenä päivänä ilma oli ihanan lämmin ja aurinkoinen – mainio sää asioida keskustassa, niin ja samalla ihastella Kauppatorilla kesän kotimaisia antimia. 

Tarjolla oli suuria makeita mansikoita, vadelmia, herneitä, sipulia ja paljon, paljon kukkia. 

Paljon kulki väkeä kesätorilla ostoksia tehden ja kahvitellen, oli kaiken kaikkiaan kesäinen rauhallinen fiilinki. 

Että satuinkin tuolloin torilla käväisemään, sen jälkeen heinäkuun ensimmäisestä päivästä lähtien on ollut sateista ja tuulista.

Lauantaikävelyllä

Pari kuvaa upealta lauantaikävelyltä.

Päivä päivältä kesä etenee, ja mikä parasta mielelleni myös kävelylenkkini pitenevät.

Syreenit kukkivat

 Runsaina kukintoina syreenit, niin valkoiset kuin sinisetkin kaunistavat ympäristöään, ja ah mitä tuoksua leviääkään ohikulkijan iloksi. 

Luonnossa alkaa olla kauneinta ja rehevintä aikaa. Pienet sadekuurot jouduttavat kasvuston vehreyttä… 

Kesken kauppareissua vastaan tuli tuollainen koppero

Julius Caesar "vieraili"

 Lauantaina, vapun aatonaattona Julius Caesar ”vieraili” Åbo svenska teaterin päänäyttämöllä. 

Katsoimme ”karnevalistisen” esityksen William Shakespearen Julius Caesar -klassikosta. Todella karnevalistinen esitys. Onneksi olimme kaukana päänäyttämöltä, sillä melu, räminä, häly oli valtava ja minusta sekasortoistakin. Siihen tempoon, meluun ja hälyyn hukkuivat minusta jalot käsitteet vallasta, maskuliinisuudesta ja kunniasta eri näkökulmineen. 

Tuotannon sanottiin peilaavan 2020-lukua - ollen kuitenkin uskollinen Shakespearen alkuperäiselle tekstille ja kielellä – ehkä näin, taisin kiinnittää huomioni vain epäolennaisuuksiin. 

Näkymiä vapun aatonaattona teatterista alas Turun torille. Päivällä suht rauhallista, illemmalla teatterin jälkeen oli vilkkaampaa, varsinkin Aurakadulla.

Voi aikoja

 Ennen kaik ol paremmin, vai oliks?

Herkuttelu Hesburgerissa

 Vanha Tampereentien Prisman yhteyteen on avattu moderni Hesburger.

Tot´maar minun piti uutukaisessa Hesessä kahvitella ja herkutella ensi käynnin kunniaksi. Mutta vain tämän kerran, sitten ei enää! 

Oli mukava nauttia pari churroa pehmiksen kera (ilman kastikkeita sentään) ja muistella kävelyjä Espanjassa. 

Espanjassa churrot olivat suuria: paksuja ja pitkiä tankoja tai rinkeleitä, monesti myös sokeroituja. 

Pitkällä etapilla, kun väsymys hiipi jäseniin ja oli tarvetta pitää baarissa kunnon huilauspaussi, saatoin toisinaan langeta kiusaukseen tilata churroja. 

Uppopaistossa olevien churrojen makeahko tuoksu oli vastassa jo sisään astuessani heti ovella leijaillen houkuttelevana ylläni. Toisinaan toppasin lämpimiä, vielä rasvasta tiriseviä churrotankoja vahvaan kahviin tai kaakaojuomaan. 

Noita ihania energiapaukkuja oli välistä ihan mahdoton vältellä, vaikka kuinka yritin.

Kaffeli

Käytiin tutustumassa ja lounastamassa Kärsämäen Unica Kaffelissa. Kiva paikka. 

Nautimme herkullisen ja monipuolisen lounaan salaatteineen. Lounaaseen sisältyi jälkiruoka kaffeineen. 

Syyskuussa (2022) avattu Kaffeli-ravintola sijaitsee Leafin tehtaan entisessä ruokalassa. 

Kaiken kaikkiaan tilava ja nostalginen ravintola. Hyvä sijainti eikä ole parkkeerausongelmia.

Camera obscura -kamerakurssi

Tässä yhtenä kauniina syyskuun lauantaina osallistuin Camera Obscura -neulanreikäkamerakurssille. 

Tämä kolmen tunnin kurssi Turun linnan pajassa oli asiaan vasta tutustuvalle todella mielenkiintoinen ja antoisa. Taiteilija Hans G. Hästbacka kertoi ensi alkuun valokuvauksen monisatavuotisesta historiasta, kameran kehitysvaiheista ja perehdytti varhaisimpaan kuvaustekniikkaan neulanreikäkameroilla, itse kameran rakentamiseen jne. 

Saimme sitten itse kukin Hästbackan rakentamat valmiit kamerat, ja ei kun linnan pihalle kuvaamaan. Innokkaana kaksi kameraa kädessäni ponkaisin, hyvä etten portaissa kompastunut, linnan pihalle. Ja kuvauksen jälkeen kipittämään ylös saman tien pimiöön. 

Molemmat negatiivit blankkoja! Olin hätiköinyt valotuksen kanssa. Ei kun uudelleen kuvamaan ja maltilla. Alkoi olla jo liian valoisaa kuvaukseen, vaati pidempää valotusaikaa. Nyt otin puhelimen kellon avuksi, arvelin kolme minuuttia riittävän. Merkkiäänen jälkeen taas kiipeämään linnan pajaan ja kamerat Hästbackalle pimiöön. Josko nyt onnistuisi? 

Eilen sain kehitetyt aikaansaannokseni postitse. Kun oikein tihrustaa, ihan kuin oikean puolen kuvissa (siis toisella kuvauksella otetuissa) jotain näkyisi, ainakin linnapihan kivetys näkyy. Kaunis sää olisi vaatinut vielä pidempää valotusaikaa.

No, riittäköön tämä kokeilu, toiste sitten, meinasin. Onnistuessaan neulanreikäkameroilla saa upeita mustavalkokuvia maisemista, kasvoista jne. Mutta vaatii varsinkin valotusajan suhteen harjoittelua, kärsivällisyyttä, taitoa ja niin edelleen. Valtavan mukavaa puuhaa, jolle voisi antautua, ehkä joskus… 

Viimeisistä ompuista eroon

Viimeiset omput kerätty ja jaettu! Pudonneita omppuja tulikin jo tovin kerättyä melkein kilpaillen oravien, lintujen, matojen ja ties keiden kanssa, ehkä myyrienkin. 

Aivan virheettömät jaoimme haluaville ja muut lohkoin itsellemme välipaloiksi. Suuren osan kuitenkin viipaloin pakastimeen.

* 

Elokuun viimeinen päivä oli vallan suurenmoinen: aurinkoinen ja ihmeen lämmin. Mukavaa kun sattui olemaan Turussa asiointia juuri tuona päivänä.

Leppoisaa menoa olikin: ihmisiä sankoin joukoin liikkeellä kaikkialla, terasseilla ja toreilla nauttimassa kesän viimeisestä päivästä.

Syyskuun alusta lähtien on ollut epävakaista ja pilvistä. Mutta oivallinen keli lenkkeillä ja katsella alkusyksyn väritystä; ruskan merkkejä siellä täällä luonnossa.