Caminoa muistellen, X

Camino del Norte 2. – 24.6.2015
Etapit ajalla 7. – 11.6.2015: Orio – Getaria – Deba – Markina – Gernika-Lumo – Lezama

San Sebastiánista kävelin halki kauniin maaseudun Orioniin. Siellä odotti seuraava yöpymispaikka.

8.6.2015 matkalla Getariaan

Näihin kaveruksiin törmäsin aika usein.

Sinnikäs Elvira

Luostari Islares on mielenkiintoinen ja erikoinen paikka yöpyä. Alkoi sataa. En saanut vaatteita kuivaksi, mutta en muista sen paljonkaan haitanneen.

Caminoa muistellen, IX

Camino del Norte 2. – 24.6.2015
San Sebastián 5 - 6.2015

Seuraavana aamuna eilisestä rasituksesta, kuumuudesta ja nestehukasta, ei ollut jälkeäkään. Palauduin nopeasti. Siihen vaikutti kaikki se huolenpito ja ystävällisyys, jota sain osakseni, ja tietysti ruokailu ja sosiaalinen yhdessäolo.
Aikaisin aamulla olimme liikkeellä. Muutama henkilö kerrallaan venemies vei meidät vastarannalle. Siitä alkoi kävelemiseni kohti tuntematonta San Sebastiánia.

Tykkäsin näistä lankkupinoista, tuntuivat jotenkin kotoisalta.

Ja sitten alkoi kiipeäminen raikkaassa aamuilmassa, ylemmäs ja ylemmäs.

Tätä olin odottanut jo Irúnista lähtien, näkymää Biskajanlahdelle.

Aloin lähestyä San Sebastiánin kaupunkia, arvasin sen vastaantulevista kävelijöistä ja lenkkeilijöistä.



Korkeuksista laskeuduin alas kaupunkiin. Kahvijano oli jo kova ja nälkäkin. Reittiopasteista ei ollut tietoakaan. Muistan ihmetelleeni, miten ne nyt niin yhtäkkiä loppuivat, ei merkin merkkiä missään. Ja miten löydän majapaikan. No kahville ensin ja sitten kyselemällä selvittelemään, ajattelin.

Lounaspaikassa neuvottiin, että seuraa vain rantaa, kauas, kauas.

Upeaa täällä oli kävellä, suorastaan mahtavaa!

Aika pitkälle sain kävellä, välillä kyselin reittiä, kävin kahvilla ja katselin ihmisten verkkaista flaneerausta ja rannalla oloa. Ja löytyihän se majapaikka. Muistan olleeni helpottunut, sillä etsiskely ja kiipeäminen taakkoineni otti jo voimille.

        

Caminoa muistellen, VIII

Camino del Norte 2. – 24.6.2015
Etappi Irún - Pasajes, 4.6.2015, 19 km

Torstaiaamusella mieli keventyneenä, kun pääsin taas liikkeelle ja jatkamaan pyhiinvaellustani Irúnista kohti Pasajesta. Aamu oli ihmeen kaunis ja valoisa. Hiljaistaa oli, ja jokunen kun oli kotinsa läheisyydessä, tervehti hän reippaasti minua.

Aika matkan sain kävellä keskustojen halki, ennen kuin pääsin luontoon. Odotin jo niin näkeväni Biskajanlahden, sen vaahtopäiset tyrskyt.

Ihailin mahdottoman kaunista luontoa ja näkymiä, katsoinpa sitten minne vaan.

Enpä vaan arvannu, millainen koetus päivästä koitti, pikku hiljaa huomaamattani. En huomannut sään lämpenemistä aivan hellelukemiin. Kuumuden ja nousujen takia minun olisi pitänyt huolehtia paremmin juomisesta, etten olisi vallan läkähtynyt ja uupunut. Mutta niin kävi, kokemus sekin. Matkalla postasin enemmän tästäkin koetuksesta.

Perille pääsin onnellisesti kiitos ystävällisten ja auttavaisten ihmisten! Niin, autokyydillä lopulta pääsin perille. Ja voi, miten minusta huolehdittiin: tarjottiin juotavaa, syötävää, istumapaikkaa ja niin edelleen. Oikeastaan en tainnut itse ymmärtää missä uupumuksen tilassa oikein olin. Eikä ihme, sillä kuumaa oli, lämpömittari kuulemma näytti yli 40 astetta varjossa.

Vähitellen virkistyin. Jaksoin taas ottaa kuvankin majatalon korkeuksista.ja lähteä muiden mukana illalliselle rauhalliseen keskustaan.

Auroraperhonen

Caminon ääni tuntuu käyvän yhä vaativammaksi ja tulevan lähemmäksi. Se huhuilee kuin sepelkyyhky ja lähettelee erilaisia merkkejä.

Viimeisin merkki oli auroraperhonen pihamme puupinossa. Siitä muistin oitis ensimmäisen pyhiinvaellukseni Camino Francésin vuonna 2014.

Siinä se törröttää eikä liiku mihinkään, ikään kuin vastaustani vaatien (12.6.2016).

Muistan ihastelleeni samoja kauniita perhosia Pyreneet-vuoriston (lähellä Espanjan ja Ranskan rajaa) tuntumassa huhtikuisessa auringonvalossa. Niitä lenteli niin tiuhaan ja niin lähellä, että jäivät mieleeni.
 
Vastaan Caminolla: - Kuules koko kevään odotin kutsumerkkiäsi. Sitä kun ei kuulunut, jatkoin vanhoja kirjoitushommeleitani ja muuta, niin myös valmisteluja sinne päin. Katsos, hommeleiden kanssa olen nyt täydessä vauhdissa. Saat odottaa kaikessa rauhassa, tulen kyllä, mutta en ihan vielä. Tulossa ollaan…



Caminoa muistellen, VII

Camino del Norte 2. – 24.6.2015, jatkan muisteluani pyhiinvaellusreitillä Irún - Santander 
Irún 2. – 3.6.2015.

Yön Santiago de Compostelassa nukuin sikeästi ja heräsin ajoissa, oli näet käveltävä tovi juna-asemalle.

Eilen olin klaarannut kaikki valmiiksi: reitin asemalle, aikataulut, matkalipun ja infosta sain yhden majapaikan nimen ja osoitteen, ei karttaa eikä reittitietoja.

Kävellessäni tiistaiaamuvarhaisella rautatieasemalle otin vielä kuvan jyhkeästä Santiago de Compostelan katedraalista (2.6.2015)

Istuttuani kymmenisen tuntia junassa tulin Irúniin. Tunnit kuluivat nopeasti maisemia katsellen. Perillä jo hämärsi.

Majapaikasta ei ollut sen kummempaa tietoa kuin nimi ja katuosoite. Aika sokkina siis astuin junasta ulos. Kävelin taksin luo. Sanoin majapaikan nimen, että sinne. No, matkaa olikin vain 500 metriä, ilmankos kuljettajan ilme näytti aika nyreältä. Hän olisi tietysti halunnut kauemmas kyydittävää.

Katsastin majapaikan ja toisenkin, vastapäätä sijaitsevan. Ihan kauheita: meluisia, täynnä kumman tuntuista porukkaa, ja kaikki silmät pystyssä kun meikäläinen astui sisään rinkkoineni ja keppineni.

Pelotti, tuli melkein pakokauhu ja painelin takaisin taksiasemalle.
 – Halpaan hostelliin, tokaisin jo aika väsyneenä ja vähän hermonakin.

Jännää oli, todella jännää, ja ihanaa kun vihdoin pitkän reissaamiseen jälkeen pääsin omaan huoneeseen.

 Irún 3.6.2015

 

Seuraavana päivänä yritin vimmaisesti etsiä infoa, jotta saisin uuden pyhiinvaelluspassin ja jonkinlaisen opaskartan. Koko päivä kului ennen kuin löysin kirkon ja sen toimiston pienten käytävien takaa. Opaskirjaa oli yhtä vaikeaa löytää.

Kyselin kirjakauppaa ja kun se lopulta löytyi, oli vain espanjankielisiä opaskirjoja, joten sellainen sitten. Onneksi oli hyvät kuvat. Sitä tutkailin lopun päivää ja kyselin monet kerrat respasta reittiä Caminolle.

   Piti yöpyä toinenkin yö, jotta olen aamulla levänneenä ja ajoissa liikkeellä.

Caminon rannikkoreittiä muistellen, VI

Camino Portugués 1.4. - 1.6.2015
Kuvat päiviltä 30.5. - 1.6.2015, Padron – Areal – Santiago de Compostela

Tiistaina 30.5. aamuvarhaisella, usvaisissa näkymissä, jatkoin matkantekoa Caldas de Reisistä kohti Padronia.

Mahtava hautausmaa

Sunnuntai 31.5.2015 - Areal

Enää 11 km ja risat Santiago de Compostelaan. Kilometripylvääseen nojaa keppi, ainoa seuralaiseni rinkan lisäksi.

Maanantaina 1.6. 2015 perillä Santiago de Compostelassa

 

Camino Portugues päättyi 1.6. 2015 ja tuntui, että vähän yllätten. Voimia ja intoa jäi vielä vaikka kuinka. Päätin nukkua vain yhden yön täällä Santiagossa ja matkata aikaisin aamulla junalla Irúniin. Irúnista jatkui vuoden toinen vaellukseni, Camino del Norte, kun kerran olin vauhdissa.