Caminon ääni tuntuu käyvän yhä
vaativammaksi ja tulevan lähemmäksi. Se huhuilee kuin sepelkyyhky ja lähettelee
erilaisia merkkejä.
Viimeisin merkki oli auroraperhonen pihamme puupinossa. Siitä muistin oitis ensimmäisen pyhiinvaellukseni Camino Francésin vuonna 2014.
 |
| Siinä se törröttää eikä liiku mihinkään, ikään kuin vastaustani vaatien (12.6.2016). |
Muistan
ihastelleeni samoja kauniita perhosia Pyreneet-vuoriston (lähellä Espanjan ja Ranskan rajaa) tuntumassa huhtikuisessa auringonvalossa. Niitä lenteli
niin tiuhaan ja niin lähellä, että jäivät mieleeni.
Vastaan Caminolla: - Kuules koko kevään
odotin kutsumerkkiäsi. Sitä kun ei kuulunut, jatkoin vanhoja
kirjoitushommeleitani ja muuta, niin myös valmisteluja sinne päin. Katsos, hommeleiden kanssa olen
nyt täydessä vauhdissa. Saat odottaa kaikessa rauhassa, tulen kyllä, mutta
en ihan vielä. Tulossa ollaan…
Hei Silja!
VastaaPoistaLämpimät terveiset Pietarsaaresta. Sataa rankasti ja on satanut jo pari päivää. Maailma on märkä mutta lähdemme kuitenkin viikonlopuksi mökille, istuskelemme sisätilossa ja seuraamme tietenkin jalkapallon EM-kisoja.
Vai kuuntelet Sinä yhä voimistuvaa Caminon kutsua. No ei kun kamppeet kasaan ja menoksi. Olet ehkä vielä juhannuksen Suomessa, eli oikein aurinkoista ja hyvää mittumaaria teille molemmille!
S & G
Hei, lähde vaelluskaveriksi.
PoistaMukavaa juhannusta teille siellä!
Hei!
VastaaPoistaKiitos kutsusta mutta en taida nyt kesällä lähteä minnekään.
Lähdemme syksyllä vähän pidemmäksi aikaa Espanjaan.
Nyt on aika rempata mökkiraiskaamme Grisselössä.
Hyvää alkavaa viikkoa!
Seija
Hei, mikäs sen mukavampaa kesän viettoa kuin touhuta siellä merenrannalla.
VastaaPoistaHyvää juhannusta!