Eilinen lauantaipäivämme kului patikoiden Örön saarella eväsreppuinemme heikossa tihkusateessa. Päiväretki oli Saariston Polun järjestämä.
.jpeg)
Saaren eteläkärjessä, kansallispuisto- ja puolustusvoimien toiminta-alueella kävelimme merkittyjä polkuja ja mukulakiviteitä pitkin.
Ylitimme saaren riippusillan - huikea kokemus sekin. Olimme keskellä sotahistoriaa, josta on havaittavissa merkkejä kaikkialla.
Saarella riittäisi tutustumista useiksi päiviksi: on luontopolkuja, luonnontilaisia rakennuksia, uimarantoja, harvinaisia perhoskantoja ja kasveja, huikeita merimaisemia, kallioita, merituulen tuivertamia mäntyjä.
Bongasimme Kari Penttisen opastuksella muutaman värjöttelevän lännenkylmänkukan aitauksessaan; ovat varsin harvinaisia ja rauhoitettuja. Kauniita!
Eteläkärjessä on myös havaittu uhanalaisia perhosia, joita kuulemma tunnetaan Örössä jopa 130 lajia.
Nyt käyntipäivänä oli tuulista ja sateista, perhosista ei tietysti merkkiäkään paitsi infotaulut reittien varrella, eivätkä kukatkaan jaksaneet nauraa.
Ennen paluumatkaa nautittiin runsas ja maittava buffetlounas varuskunnan ruokalana toimineessa rakennuksessa (Ravintola 12”), joka on kuulemma jo Suurruhtinaskunnan aikana rakennettu.
