lauantai 15. elokuuta 2015

Kuntoa metsästä

Metsässä käveleminen on tehokasta ja virkistävää kuntoilua.

Metsän tiheikössä nostelen jalkojani yli risujen ja oksien, väistelen kantoja, kumartelen ja puikkelehdin pensaiden vieritse ja alitse. Eikä aikaakaan, kun hengästyn siirtyessäni marjamättäältä toiselle. Hengästyminen on merkki liikunnan tehokkuudesta.

Kummasti sitä venyy marjoihin kurotellessa. Miten ne näyttävätkin aina kauempana suuremmilta kuin edessäni olevat.

Välillä on mukava nousta ja oikaista itsensä kunnolla suoraksi. Siinä sitten hetken levähdän ja katselen puustoa ja latvustoja.

Kahinaa ja risahtelua kuullessani pälyilen hetken ympärilleni: ei kai se vaan karhu tai susi ollut.

Kirjanpainajan tekosia. Kirjanpainajat popsivat kuusen nilan, niin että kuoret irtoavat. Niiden jälkeen tulevat kuoriaiset ja muut lajit.
No, tämäkin kuusi edistää metsän monimuotoisuutta, kun on jätetty kaatamatta, hyvä niin.

Metsäkuntoilusta virkistyneenä kiirehdin kotiin marjamuffinsseja leipomaan.




tiistai 11. elokuuta 2015

Hyvää kahvia paahtimosta

Kaarinassa on mielenkiintoinen kahvimyymälä Turun Kahvipaahtimo. Sieltä voi ostaa mukaansa kahvipapuja tai jauhattaa ne.

Tänään paahdetuista pavuista valmistettu cappuccino maistui herkulliselta. Siinä tuli testattua Aromas Del Sur Colombia -kahvin tuoreus.


***
Paluumatkalla tuli poikettua Puutarhapuotiin Tammisillassa. Piti vain katsella, mutta kaksi mehikahvia tarttui mukaan.
 
Kotona huomasin, ettei minulla ole sopivaa purkkia niille eikä kaktusmultaakaan, joten kukkakauppaan seuraavaksi. Kahden ruukun sijasta tuli ostettua neljä.
Kaktusmultaa heillä ei ollut, siksi piti poiketa toiseen kauppaan. Ei sielläkään ollut, vaan nyt mukaan tarttuivat kahdet puutarhakäsineet.
Viimein löysin kaupan, josta sain ostettua kakstusmultaa. Ja se kun oli siinä ärrän lähellä, niin pistäydyin tarkistuttamaan lottokupongit. Ei voittoa! Siitä harmista piti vielä ostaa kaiken kukkuraksi jäätelöt.
Mutta niiden kanssa olikin sitten kiiruhdettava kotiin, jotteivat sula – onneksi, sillä ties mihin vielä olisi tullut tuhlattua.

sunnuntai 2. elokuuta 2015

Ei kun mustikkaan

Metsä on täynnä makeita ja isoja mustikoita.
Nyt mustikoita on niin paljon, ettei tarvitse kuin kyykistyä yhteen paikkaan ja kiertyä 360 astetta. Hetkessä astiassa on jo muutama litra.
Kanttarellejakin löysin eilen ja tänään sen verran, että saatiin makoisa kastike sipulin ja kerman kera.
Viikonloppuna sää on ollut mitä parhain marjastaa. Ei hyttysiä, eikä muitakaan ötököitä kiusaamassa.
Punaherukkat odottavat myös poimimista.