Nina Banerjee-Louhija

Nämä eivät menneitä märehdi. En uskaltanut kuvata ihan läheltä.

Nina Banerjee-Louhijan viimeisin kirja Yhden päivän kuningatar maalaa enemmän kuvaa äitinsä elämästä kuin kirjailijan. Toki kirja jäsentää samalla, äitinsä kautta, omaa elämää ja kirjailijan suhdetta vanhempiinsa, sukulaisiinsa jne.

Banerjee-Louhija näkee nyt vanhana äitinsä paremmin: ymmärtää häntä, näkee syitä ja seurauksia äiti-tytär-suhteelleen. Hän saa vastauksia ja ymmärtää, millaisia seurauksia voi koitua ihmiselle, jota on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti ja joka ei ole saanut riittävästi rakkautta lapsena.

Etsiessään ja tutkiessaan isänsä elämää, kirjailija saa selville isän jättämän perinnön. Banerjee-Louhija tulkitsee sen ja kirjoittaa:

”Jälkeenpäin olen käsittänyt isän viimeisen lahjan symbolisena, eräänlaisena osviittana kulkemisen tärkeydelle, vaeltamisen välttämättömyydelle. Se muistuttaisi minua aina siitä, etten missään elämässäni vaiheessa juuttuisi paikoilleni, etten pysähtyisi vain yhden yksisuuntaiseen kadun vankeuteen, vaan polkisin, aina vain polkisin eteenpäin, eteenpäin, taakseni vilkuilematta.”

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen ja värikäs lukukokemus.

Hermann Hesse

Visingsö 31.8.2012

Syyskuussa luettua...

Hermann Hessen (1877–1962, vuoden 1946 nobelisti) Narkissos ja Kultasuu on keskiaikaan sijoittuva ikivihreä romaani, joka kuvaa ja pohdituttaa nykyelämän kulkijaa. Kirjaa ei voi lukea välinpitämättömänä: se liikuttaa ja ajatteluttaa kuvaillessaan ihmisen ristiriitaista, kaksijakoista luonnetta ja mielentiloja.

Hessen Narkissos ja Kultasuu kuvaa ihmisen ikuista rakkauden kaipuuta ja halua löytää omimman elämäntarkoituksensa. Se kuvaa etsintää, joka yhdelle voi ilmetä selkeänä ja varmana. Toiselle taas se voi ilmetä elämän mittaisena hapuiluna ja unelmointina, kunnes kun ei luovuta, tuntee rakkauden ja elämäntarkoituksen lopulta tykönänsä. Näin käynee, ennemmin tai myöhemmin, kun kuuntelee enemmän sydämen kuin järjen ääntä. Se vaatii kuitenkin vankkaa omanarvontuntoa ja luottamusta omiin kykyihinsä (so. itsetuntemusta)... No niin, tarua vai totta, viinirypäleitä sataa! 

Asuinalueemme parantaminen jatkuu

Keväällä saatiin päätökseen kaukolämpöputkien asennustyöt asuinalueellamme. Ojat ja tien pientareet siistittiin ja kaivannot ovat kasvaneet kesän aikana melkein huomaamattomiksi.

Nyt syyskuusta alkaen kaivamiset taas jatkuvat kadun varsistossa, kun alueellamme jakeleva sähkölaitos muuttaa syöttökaapelit ilmasta maahan. Alueen parantamiseen liittyy katuvalaistuksen uusimien ja muiden ilmajohtojen muuttaminen maakaapeleiksi.

Sähköverkon parannustöihin liittyy tarkemmin sähkön mittauksen siirto ulkokeskukseen, syöttökaapelin asennus ja nykyisen syöttökaapelin uusiminen asunnon sisällä. Asukkaalle näiden töiden ja investointien, kuten mittauskeskuksen hinta ja asennustyöt, kustannuksista ei kerrota mitään. Se jää nähtäväksi, kun työt edistyvät.

Parannustöihin liittyy myös puhelinjohtojen (ilmakaapelien) poisto, mikä tarkoittaa, että puhelinyhteydellä toteutetut laajakaista- (ADSL) ja lankaliittymämme irtisanotaan. Tilalle rakennetaan nopea valokuituverkko vanhan kupariverkon tilalle.

Niin, ota tai jätä, muutostyöt tehdään joka tapauksessa. Mutta tulisikohan sitä toimeen pelkällä kännykällä ja iPadilla?

20.9.2012

20.9.2012

Saarni parka, jaksaakohan pysyä pystyssä ja miten pitkään? Juuristo on kärsinyt pahasti: keväällä kaivettiin puun toiselta puolelta ja nyt jälleen vastakkaiselta puolelta.

Syksy saapuu kaikkialle

Hei S, kerro minulle, mitä kivi kantaa päällään, mitä jäkälää, mitä sientä!

Tuttu maisemaa 20.9.2012

Aloe-ilta Astan luona

19.9.2012

Aloe-iltani Astan luona alkoi puutarhakierroksella. Ihastelimme syksyistä puutarhaa, joka alkoi näyttää salaperäiseltä päivän alkaessa hämärtää ja taivaan peittyessä osittain tummasta pilvimatosta.  Puutarhaan sadunomaista taikaa loihti myös Väinö Ojan puupatsasnäyttely eläimistä. Siellä luurasivat erilaiset ja erikokoiset mesikämmenet, linnut kuten pöllöt jne.

Maistelimme kypsempiä viinirypäleitä, pieniä mutta herkullisia ja kauniita huvimajan seinällä. Ja kun taivaalta alkoi tipahdella muutamia suuria vesipisaroita, kiiruhdimme sisälle.

UUTUUS - Fleur Kit

Sisällä esittelin 10 suosikkituotettani, joita ovat päivittäiset perustuotteeni ja kaksi uutuutta. Syksyn uutuudet ovat Forever Ultra Shake ja Fleur Kit. Nyt edullinen Fleur Kit -pakkaus sisältää kaikki mitä nainen tarvitsee päivittäiseen ihonhoitoonsa.

Maistoimme herkullista täysin kasviperäistä proteiinijuomaa Ultra Shakea. Makuja on kaksi, suklaa ja vanilja. Jauhe sekoittuu nopeasti ja helposti Forever Shakerilla, siis sheikkerillä, jossa on siivilä ja lisäksi kaksi käytännöllistä säiliötä jauheen kuljettamista varten, sulkeutuu tiiviisti eikä vuoda. Kun keho saa riittävästi hyviä proteiineja, polttaa se rasvoja. Katsotaan mitä alkaa tapahtua tämän uuden juoman myötä.

Tuoteykköseni on kuitenkin edelleen aloe-juoma Ale Vera Gel, sillä se pitää vatsan ja happo-emästasapainon reilassa. Mutta tämänkin tuotteen kohdalla on niin kuin muidenkin, että toimivuus pitää itse kunkin kokeilla ja kuulostella kehonsa tuntemuksia. Ja veden juonti päivän mittaan on tärkeää. No, kävimme näitä tuotteita ja asioita läpi, katselimme muitakin tuotteita. Astalla on kaikki, tuotteet ja testerit, hienosti esillä hyllykössä.

Tuote-esittelyni jälkeen innostuimme tekemään ihanan, rentouttavan kasvohoidon itsellemme omaan tahtiimme ja juuri Fleur Kit-pakkauksen tuotteilla.

Astalla oli vielä oma sovellus tai resepti Fleur Kit -tuotteiden oheen kosteusvaikutuksen tehostamiseksi. Sitä kokeilimme. Tuloksena oli puhdistunut ja virkistynyt iho. Iho tuntui pehmeältä, kiinteältä, raikkaalta, ja ennen kaikkea tuntui hyvältä hoidon jälkeen. Ihailimme toistemme uutta hehkua kasvoilla. Koko juttu on hyvä tehdä esimerkiksi ennen jotain juhlaa, tilaisuutta tai on muuten nuutunut ja vetämätön olo.

Aloe-iltani päättyi herkulliseen kahvi/mehu-hetkeen. Nautimme Astan ihanista leipomuksista.

Kiitos kaikille tästä antoisasta, virkistävästä ja rentouttavasta illasta!

Astan puutarha alkaa asettua syys- ja talviteloille, mutta ehkä pidän vielä lokakuun puolella toisen Aloe-illan, pitäisi vaan osata valita oikea päivä, joka sopisi nyt estyneille. Mikä sinun mielestäsi olisi sopiva päivä tai ilta, tai kävisikö viikonloppu paremmin?

Forever-kuulumisia

Muutaman kuukauden kuluttua olen ollut puolitoistavuotta mukana Foreverin liiketoiminnassa. Edelleen olen ihastunut tuotteisiin, niiden ihoa hoitaviin, puhdistaviin ja hellävaraisiin ominaisuuksiin. Niin, voin sanoa että ainakin minun kohdallani tuotteet toimivat ja lisäksi mielestäni hinta/laatusuhde on kohdallaan.

Tuotteiden toimivuuden lisäksi pidän myös Foreverin liiketoimintaperiaatteista, jotka ovat ekologisuus ja toiminnan eettisyys. Näistä molemmista yritys on saanut myös lukuisia palkintoja.

Yrityksenä Forever on toiminut 34 vuotta, se kasvaa jatkuvasti: joka päivä rekrytoidaan 3000 uutta jälleenmyyjää ympäri maailmaa, ja se toimii 150 maassa. Hienoa on myös se, että yritys antaa 90 päivän asiakastyytyväisyystakuun, sillä on ISO-sertifikaatit ja luokitukset kunnossa.

Foreverissa tapahtuu aina jotain, on erilaisia tapahtumia, tuotemuutoksia ja -uutuuksia. Keväällä tulivat aivan parabeenittomat shampoot ja hoitoaineet, nyt syksyllä uudistui ja halpeni ihana Fleur Kit-pakkaus, sekin nyt parabeeniton – aivan ihana, helppo ottaa mukaan matkalle.

Toinen syksyn uutuus on vanilja- ja suklaamakuinen korkealuokkainen proteiinijauhe Ultra Shake, josta saa päivään lisäpotkua, sillä se sisältää joukon tärkeitä vitamiineja, mineraaleja ja hivenaineita. Foreverin Ultra Shaken proteiini on täysin kasviperäistä.

Mihin sitten proteiineja tarvitaan?
Niitä tarvitsevat lihakset, lukemattomat entsyymitoiminnat kehossamme kuin myös immuunijärjestelmä, aineenvaihdunta ja sokeriaineenvaihdunta. Elimistö tarvitsee proteiineja korjaamaan ja rakentamaan itseään. Varsinkin sairauksissa, kuntoilussa, rasittavassa fyysisessä työssä jne.

Kuulemani mukaan puolet naisista saa aivan liian vähän proteiineja, varsinkin kasvisproteiinia, rasvan polttoonsa. Juoma on myös herkullinen välipala ja antaa energiaa päivälle. Iltapalana otettu annos juomaa antaa yöksi keholle rakennusainetta.

No, saapa nähdä, ainakin Ultra Shake maistuu herkulliselta! Katsotaan mitä tapahtuu, olen vasta vajaan viikon ajan juonut annoksen päivässä. Tietenkin on vaivan selvää, ettei mitään tapahdu rasvanpoltossa, jollei liiku riittävästi ja syö vähemmän.

Alkusyksyn paisteessa

Syksy tuo tullessaan aivan omanlaatuisia värisävyjä ja varjoja näkösälle.

Matkoilla (tai pikemminkin matkan jälkeen) tulee verrattua paitsi luontoa ja ympäristöä niin myös hintoja - lähinnä Ranskan, Italian ja Saksan -  kotimaan hintoihin.

Nyt vielä, kun matkustelun jälkeen tämä vertailu on tuoreessa muistissa, en voi yhtyä ÅU:ssa (Åbo Underrättelser 8.9.2012) sanottuun, että eurokriisi olisi syynä turistien kaikkoamiseen Suomesta.

Mielestäni turistien väheneminen kotimaassamme johtuu lähinnä tuotteiden, palveluiden, etc. kalleudesta. Niin, Suomessa on aika kallista elää. Lisäksi mielestäni hinta ja laatu eivät aina kohtaa.

Mietityttää, miksi meillä Suomessa on kalliimpaa? Ja tästä seuraa kysymys, mitä me kuluttajat voisimme tehdä?

Sekin huolestuttaa, kun palvelut, monet peruspalvelutkin, kaikkoavat kaupunkikeskustoihin.

On meillä kuitenkin ihana luonto, missä kulkea ja ”vihreä kultamme”, meri, marjat, sienet jne.

Hyvää puolukkasyksyä!

Matkakuvamuistoja (Ruotsi, Saksa)

 

 

Hotell Pallaksen (31.8.2012 Falkenberg, Ruotsi) puutarha on rehevä ja viihtyisä keidas seurustella, levähtää ja rentoutua.

 

Aivan Falkenbergin keskustassa on vanha silta jokineen. Kaksi lohenkalastajaa näin seisovan vedessä. Kun oikein tarkkaan katsoo, voi heidät erottaa näissä kuvissa.

Palaan vielä Lütjenburgin keskiaikaiseen tapahtumaan. Innostun aina vanhoista sepän työtiloista ja työvälineistä ja erilaisista taotuista rautaesineistä. No, niitä tulikin kuvattua.

Upea puutorni, -rakennelma, johon ei tullut kiivettyä. Torni näytti olevan kävijöiden suosiossa. Sen läheisessä vajassa oli näytteillä ja myös myytävänä erilaisia käsintehtyjä rautaesineitä.

Tässä vielä toinen videoyritelmä, mutta ei taida olla sen parempi kuin aikaisempi. Musiikki on vähän toisenlaista. Kova taustakohina tässäkin. Esityksessä minua viehätti tanssijan iloisuus ja eläytyminen.

 

Reissuvihkon päivitys

Kotona jälleen! Nyt pitää vain tarkistaa, mitä on tullut matkan aikana kirjoitettua, korjata tekstiä ja lisätä kuvat.
 
iPad on muuten verraton matkaseuralainen. Siitä on helppo lukea lehtiä, ladattuja kirjoja, sähköpostit, tarkistaa päivittäinen sää jne. Ja kun kuvaan iPadilla, voin valitsemani kuvan lähettää helposti lapsilleni, jotta tietävät, etten ole tuupertunut jonnekin tai joutunut rosvojen kynsiin.

Kotipihlajan luona jälleen 9.9.2012

Pihlajanmarjat oikein nauravat paluustani

Matkailu innoittaa - paluumatka häämöttää

Matkat tai matkustelu inspiroi minua elämään toisin, ikään kuin paremmin. Matkalla suunnittelen pyörätetkiä, tai ainakin pyöräileväni enemmän kuin ennen. Suunnittelen tekeväni useammin pitkiä kävelylenkkejä.  Pihasta voisi tehdä  mieleisen, lukea ja kirjoitella voisi ahkerammin jne. Niin, kaikenlaista parempaa kuin ennen oman hyvinvointinsa hyväksi, jotta jaksaisi ja pysyisi terveenä.

No, ainakin pitää palata taimikonhoitoon ja keskeytyneeseen E-projektiini.

 

Siistiä, siistiä, valoisaa ja kaunista (Hamburger-Neuenfelder/Elbe)

Tänään torstaina (6.9.2012) kävelin ja kävelin, kului lähes tunti ennen kuin löysin kahvipaikan ihanan.

No niin, näinä kolmena päivänä olen tehnyt kahden kolmen tunnin lenkkejä hotellimme Bundt'sin ympäristössä - "ei se matka tapa, vaan vauhti" - toisin sanoen hitaahko, mutta pitkä käveleminen on alkanut tuntua mukavasti jalkalihaksissa - taitaa lenkkeilyni kuitenkin kohentaa lihaskuntoa.

Niin tai näin, olen saanut ihastella paikallista luontoa, kasvillisuutta, puutarhoja jne. vaihtaa muutaman sanan kohtaamieni ihmisten kanssa ja ennen kaikkea olla pois vilkasliikenteisistä keskustoista. Huomenna perjantaina alkaa paluumatka.

Hotellimme Bundt´s avarat ja rauhalliset ulkoalueet ja terassit tuntuivat olevan pyöräilijöiden, eläkeläisten, lapsiperheiden jne. suosiossa.

Perjantaina 7.9. söimme tällä erää viimeisen runsaan ja monipuolisen aamupalan hotellissamme ja lähdimme paluumatkalle. Taivas oli aivan tumman pilvimaton peitossa, tuulee ja muutama sadepisarakin pirskahtaa, kun pitkä ajomatkamme alkaa,

Ajamme kohti moottoritietä A7, Flensburg - Kiel suuntaan, siis vähän eri reittiä kuin tullessa. Minua vähän hirvitti moottoritien kohina, vauhti, ohitukset tai kaistanvaihdokset puolelta toiselle ja ajoittain äkilliset jarrutukset, kun joku pomppasi suoraan eteen. Paljon, paljon rekkoja tiellä.

Tie 206 on rauhallisempi ja pystyin seuraamaan kasvustoa, joka reunusti tietä välillä pitkälti. Ihailin komeita lehtikuusia, vaahteroita, lehmuksia, mäntyjä, sen sijaan kuuset olivat paikoitellen riukumaisia ja männyt heikkokasvuisia. Jokunen komea riippakoivukin näkyi maisemassa.

Sade yltyi ja alkoi haitata ajamista - ollaan menossa Puttgaren-Rödby -lautalle, sitä ennen ylitettiin kaunis ja komea Fehmarnsundbrücke-silta. Kahden lauttamatkan jälkeen oltiin Ruotsin puolella, Helsingborgissa, josta ajomatkaa oli vielä 120 kilometriä tuttuun hotelliimme Pallakseen, Falkenbergiin.

Kukkaloistoa Falkenbergissa

Hotell Pallas (Falkenberg, Ruotsi), näkymä takapihalle puutarhaan (7.9.2012).

Lauantaina 8.9. jatkui ajomatkamme kohti Tukholmaan, ajattevana on noin 500 kilometriä. Kävimme ensin ostamassa herkullisia ruotsalaisia sämpylöitä, niin ja tietysti mazariineja piti ostaa kotiin sunnuntain aamupalaksi.

Ajoamme siivittää puuskittainen kova tuuli. Aurinko alkaa sentään lämmittää koleaa säätä. Pitkä ajomatka vaati muutaman fiikkapaussin.

Moose Park, ulkoilukeskus

 Satuimme poikkeamaan, kun kaffesugen iski, erääseen kahvipaikkaan, jonka seinille oli ripustettu lukuisa määrä vanhoja, kaikenlaisia esineitä asiakkaiden iloksi.

Erään kahvipaikan lähellä oli kappeli metsämäisessä ympäristössä, jossa oli hyvä levähtää ja jaloitella.

Rum för själen

Hyvissä ajoin oltiin odottamassa laivalle pääsyä. Aamulla ollaan taas kotona, tutuissa kuvioissa ja pääsen toteuttamaan aikomuksiani - ihan mukavaa - niin, oikeastaan parasta.

 

Im Apfelgarten, omenatarhassa

Kävelin nyt keskiviikkona (5.9.2012) toiseen suuntaan alueella Hamburg-Neuenfelde/Elbe kuin eilen ja poikkesin erään tilan hedelmämyymälään ostoksille. Täällä kilo hedelmiä on lähellä kahtakiloa. Mehukkaista kirsikoista maksoin 3,50 euroa/kg.

Mihin suuntaan kävelenkin, omenatarhoja on kaikkialla.

Hamburger-Neuenfelde/Elbe

Eräs omenatarhuri oli pysähtynyt traktorillaan tien varteen odottamaan kuorma-auton ohitusta. Minäkin pysähdyin ihastelemaan hänen valtavaa omenakuormaansa. Ehkä ilahtuneena siitä tai muuten vaan ystävällisyyttään kehotti ottamaan omenan. Olivat kuulema luomuomenia. No, ainakin makealta maistui.

Päivän Die Welt -lehdestä luin uudesta meta-tutkimuksesta, että luomutuotteet eivät ole sen terveellisempiä kuin ei-luomukasvikset ja hedelmät, joten sen takia ei kannata luomutuotteita popsia.
 
Kuluttajille on kuitenkin terveellisyysaspektia tärkeämpää luomutuotteiden myönteiset ympäristövaikutukset: pidemmän päälle ne rasittavat vähemmän luontoa.