Tunnustan, että piti kysyä kokeneemmalta apua. Kaikki tarvittavat tuntomerkit eivät näy kunnolla, joten varauksella kivellä kasvaa silorusokarve (Xanthoparmelia pulla), karstakeltakarve (X. conspersa), silokeltakarve (X. stenophylla), harmaakiventiera (Aspicilia cinerea), vainiokiventiera (A. caesiocinerea), keltakarttajäkälä (Rhizocarpon geographicum), vainiokehräjäkälä (Lecanora muralis). Osa näistä löytyy jäkäläkirjasta!
Kiitos Saara määrittelystä. Niin ja tietysti avunantajille myös kiitokset. Muistinkin, että varsinaisesti ominta alaasi ovat lupot, eivätkä nuo kiven jäkälät.
Ajatella, että kehnosta valokuvastani voitiin tunnistaa noin monta, 7 eri jäkälää, jotka kasvavat pienellä merenrantakalliolla tai -kivellä.
Luonnossa luupilla määrittely käynee helpommin, sillä jäkälät ovat kivellä suurina laikkuina. Värikään ei näy kuvassa selkeästi.
Kiva, kun mainitsit palkitun jäkäläkirjan: Suomen jäkäläopas 2011. Toimittaneet S. Stenroos, T. Ahti, K. Lohtander, L. Myllys. Kasvimuseo. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. 534 s.
Oppaan hakemiston avulla löysin helposti mainitut jäkälät kasvupaikkoineen. Vaikka siinä on upeat, suurennetut värivalokuvat kyseisistä jäkälistä, en niitä katsomalla ja vertaamalla olisi tunnistanut luonnossa näkemiini.
Mielenkiintoista oli lukea opasta jälleen ja kerrata tietoni jäkälistä, kuten niiden hyödyllisyydestä eri tieteissä.
Tunnustan, että piti kysyä kokeneemmalta apua. Kaikki tarvittavat tuntomerkit eivät näy kunnolla, joten varauksella kivellä kasvaa silorusokarve (Xanthoparmelia pulla), karstakeltakarve (X. conspersa), silokeltakarve (X. stenophylla), harmaakiventiera (Aspicilia cinerea), vainiokiventiera (A. caesiocinerea),
VastaaPoistakeltakarttajäkälä (Rhizocarpon geographicum), vainiokehräjäkälä (Lecanora muralis). Osa näistä löytyy jäkäläkirjasta!
Kiitos Saara määrittelystä. Niin ja tietysti avunantajille myös kiitokset. Muistinkin, että varsinaisesti ominta alaasi ovat lupot, eivätkä nuo kiven jäkälät.
VastaaPoistaAjatella, että kehnosta valokuvastani voitiin tunnistaa noin monta, 7 eri jäkälää, jotka kasvavat pienellä merenrantakalliolla tai -kivellä.
Luonnossa luupilla määrittely käynee helpommin, sillä jäkälät ovat kivellä suurina laikkuina. Värikään ei näy kuvassa selkeästi.
Kiva, kun mainitsit palkitun jäkäläkirjan: Suomen jäkäläopas 2011. Toimittaneet S. Stenroos, T. Ahti, K. Lohtander, L. Myllys. Kasvimuseo. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. 534 s.
Oppaan hakemiston avulla löysin helposti mainitut jäkälät kasvupaikkoineen. Vaikka siinä on upeat, suurennetut värivalokuvat kyseisistä jäkälistä, en niitä katsomalla ja vertaamalla olisi tunnistanut luonnossa näkemiini.
Mielenkiintoista oli lukea opasta jälleen ja kerrata tietoni jäkälistä, kuten niiden hyödyllisyydestä eri tieteissä.