torstai 23. helmikuuta 2012

Metsänhoitomaksu puhuttaa

Eerola 19.6.2005

Eerola 19.6.2005
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys ja metsänhoitomaksu ovat puhuttaneet eri metsäalan toimijoita jo jonkin aikaa. Media on tuonut esille näitä diskussoita. Hyvä niin.

Minua kiinnostaa tämä muutoskeskustelu, vaikka pienmetsänomistajana metsänhoitomaksuni on vähäinen saamaani neuvontaan verrattuna. Metsänomistuksen alkutaipaleella (ennen metsätieteiden opiskelua) sain asiantuntevaa ja hyödyllistä neuvontaa, apu oli puhelinsoiton päässä.

Metsäneuvojan kanssa käytiin läpi kaikki ”pläntit”. Hän oli pitkään alalla ollut, iso mies ja suunnistusta harrastava. Käytiin rajat läpi, hän harppoi edellä kuin hirvi ja minä istumatyöntekijänä perässä kuin maasturi suossa – hitaasti, mutta perässä pysyen ja puhkuen kiivetessämme kallioita ylös ja alas.

Olin ihmeissäni, kun tästä kartoituksesta ja neuvontaa peltojen metsittämisestä ei veloitettu lainkaan. Kaikki tuo apu sanottiin sisältyvän metsänhoitomaksuun. Sen sijaan taimet, taimien istutus (sen voi tehdä myös itse), ojitus, raivaustyöt ovat muun muassa töitä, joista metsänhoitoyhdistys laskuttaa.

Nyt pakollisesta metsänhoitomaksusta ja automaattisesta metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä halutaan päästä eroon, jotta 1) metsänomistajalla olisi enemmän valinnanvapautta, 2) metsäpalvelutarjonta olisi tasapuolisempaa, eikä 3) metsänhoitoyhdistys saisi kilpailuetua.

Kannatan metsänhoitoyhdistyslakia, jäsenyyttä ja metsänhoitomaksua, mutta metsänomistajat voivat kuitenkin halutessaan erota yhdistyksestä. Tällöin heitä koskee metsänhoitoyhdistyslaki rajoituksineen. Koen, että metsänhoitoyhdistys on välttämätön metsänomistajan luotettava tuki ja turva, jonka puoleen on helppo kääntyä metsäongelmissa. Heillä on kokemusta vuosien varrelta.

torstai 16. helmikuuta 2012

Mukava päivä

  Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaattityöni hyväksyttiin Helsingin yliopistossa 14.2.2012.
Tuntuu mukavalta, kun saavutin tavoitteeni. Nyt voin suunnitella jatkoa tai ryhtyä muuhun.

65+ coach utbildning

13.2.2012


Kurssipäivä Turussa Kvartersklubbenissa, Folkhälsan, oli antoisa ja täyttä asiaa.
Margo Storm avasi kurssipäivän esitellen mielenkiintoisesti Folkhälsanin toimintaa ja sen eri sektoreita. Fysioterapeutti Malin Grönros tähdensi, ettei ole koskaan liian myöhäistä aloittaa liikuntaa – monet kansainväliset tutkimukset osoittavat sen.

Folkhälsan tekee arvokasta työtä kouluttamalla ja jakamalla tietoa. Me osallistujat saimme tärkeää informaatiota koskien onnettomuuksien ehkäisyä kotona. Mikä parasta, saimme harjoitella kuulemaamme käytännössä ja tuntea kehossa sekä mielessä kuntoilun ja venyttelyn hyvää tekevää vaikutusta. Teimme reippaan sauvakävelyn pitkin Aurajoen vierustaa.

Tasapaino- ja lihasharjoitukset ovat iäkkäille tärkeitä, ne ovat tärkeitä myös nuoremmille. Erityisesti näin talviaikaan kulkuväylien ollessa liukkaita nämä taidot joutuvat koetukselle kaiken ikäisille.

65+ coachaajina voimme kerätä ryhmän ja tehdä yhdessä kävelylenkkejä, tuolijumppaa tasapainoharjoituksia, sauvakävelyä, venyttelyjä jne. Osaamme nyt kertoa tasapaino-, lihavoima- ja venyttelyharjoittelusta ja näiden merkityksestä arjessa.

lauantai 11. helmikuuta 2012

Kunnon talvi

Viikki 4.2.2012



Sen verran kova talvi tuli tänäkin vuonna, ettei auto lähtenyt käymään sunnuntaina Viikissä, vaikka oli tuolla lumen alla vain neljä vuorokautta. Muutaman kerran starttasin ja sitten piti raahata laukut takaisin asuntoon. Maanantaina, kun olin puhdistanut sen lumesta, ajattelin että kokeilenpa lähteekö käymään. Ja eikös lähtenytkin! Vähän oikukas on kuitenkin, ei voi oikein luottaa, joku vika siinä on.

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Naismetsänhoitajat

Gardenia, (Viikki) 1.2.2012

Sisäänkäynti trooppiseen puutarhaan


Naismetsänhoitajat ry järjesti tutustumistilaisuuden Viikin Gardenian trooppisessa puutarhassa. Sen lämmössä erilaiset orkideat kukkivat värikkäinä ympäröiden meitä osaanottajia. Muutenkin tunnelma oli hämyinen ja pehmeä, jota vielä korosti tasainen veden solina.
Herkullisen salaattitarjoilun lisäksi saimme maistella eri viinien ja suklaan makuyhdistelmiä ja sopivuutta toisiinsa. Esimerkiksi valkosuklaa ja kuohuviini – ei hullumpi yhdistelmä. Itse pidin tumman suklaan ja portviinin yhdistelmästä, joka kutkutti makuhermoja jättäen miellyttävän jälkimaun.
Näiden maisteluiden ohella kuulimme mielenkiintoisia uratarinoita. Osallistujat olivat – fukseista tohtoreihin – upeita nuoria naisia. Monilla heistä oli kertynyt kansainvälistä työkokemusta, kielitaitoa ja erilaista osaamista. Kiteytettynä he pitivät tärkeinä ja painottivat sosiaalisia suhteita ja erilaisia verkostoja. Heidän mukaansa nämä myös edistävät, nopeuttavat uralla etenemistä ja oppimista. Taisin olla ainoa metsänkasvattaja, taimikossa rämpijä.