 |
| Eerola 19.6.2005 |
 |
| Eerola 19.6.2005 |
Minua kiinnostaa tämä muutoskeskustelu, vaikka pienmetsänomistajana metsänhoitomaksuni on vähäinen saamaani neuvontaan verrattuna. Metsänomistuksen alkutaipaleella (ennen metsätieteiden opiskelua) sain asiantuntevaa ja hyödyllistä neuvontaa, apu oli puhelinsoiton päässä.
Metsäneuvojan kanssa käytiin läpi kaikki ”pläntit”. Hän oli pitkään alalla ollut, iso mies ja suunnistusta harrastava. Käytiin rajat läpi, hän harppoi edellä kuin hirvi ja minä istumatyöntekijänä perässä kuin maasturi suossa – hitaasti, mutta perässä pysyen ja puhkuen kiivetessämme kallioita ylös ja alas.
Olin ihmeissäni, kun tästä kartoituksesta ja neuvontaa peltojen metsittämisestä ei veloitettu lainkaan. Kaikki tuo apu sanottiin sisältyvän metsänhoitomaksuun. Sen sijaan taimet, taimien istutus (sen voi tehdä myös itse), ojitus, raivaustyöt ovat muun muassa töitä, joista metsänhoitoyhdistys laskuttaa.
Nyt pakollisesta metsänhoitomaksusta ja automaattisesta metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä halutaan päästä eroon, jotta 1) metsänomistajalla olisi enemmän valinnanvapautta, 2) metsäpalvelutarjonta olisi tasapuolisempaa, eikä 3) metsänhoitoyhdistys saisi kilpailuetua.
Kannatan metsänhoitoyhdistyslakia, jäsenyyttä ja metsänhoitomaksua, mutta metsänomistajat voivat kuitenkin halutessaan erota yhdistyksestä. Tällöin heitä koskee metsänhoitoyhdistyslaki rajoituksineen. Koen, että metsänhoitoyhdistys on välttämätön metsänomistajan luotettava tuki ja turva, jonka puoleen on helppo kääntyä metsäongelmissa. Heillä on kokemusta vuosien varrelta.
Oletko ajatellut, oliko oikein silloin sinua juoksutettaessa, että naapurit maksoivat "neuvojan" metsässä juoksut puolestasi.
VastaaPoistaUskotko, että metsänhoitoyhdistyslain kumoaminen ja metsänhoitomaksun poistaminen tätä kautta poistaisi metsänhoitoyhdistykset ja tekisi toiminnan mahdottomaksi.
Oletko miettinyt, mitä kaikkea negatiivistä viimevuosikymmeninä laki metsänhoitoyhdistyksistä on saanut aikaan yksityismetsätaloudessa metsänomistauksen kannattavuuden laskuna kilpailun puuttumisena metsäpalveluissa.
Kiitos tärkeästä palautteestasi, joka todella kirvoitti minua pohdintaan!
PoistaEnsimmäistä ajatustasi en oikein ymmärtänyt. Tarkoitatko, että kun ”plänttini” kartoitettiin metsänhoitomaksua varten ja sain siinä samassa metsänhoidollisia toimenpide-ehdotuksia, niin naapurit maksavat sen lystin? Eikö kaikkia palvella tasapuolisesti, siksi maksu veloitetaan? En kokenut, että minua olisi ”juoksutettu”, vaan minusta se oli hyvään metsänhoitoon kannustavaa toimintaa, kun sain olla mukana.
Toinen kohtasi: Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien omistamia (yhteenliittymiä) ja heidän etujaan ajavia palveluorganisaatioita. Metsänhoitoyhdistyslaki ja metsänhoitomaksu ovat tarpeen, jotta taataan kaikille metsänomistajille hyvä ja tasapuolinen palvelu ja ennen kaikkea metsät tulevat hoidetuksi kestävästi. Mutta jos nämä mainitut laki ja maksu poistetaan, on metsänomistajilla jälleen yksi toimija kilpailemassa hänen metsäomaisuudestaan. En usko, että seurauksena olisi metsänhoitoyhdistyksen toiminnan vaikeutuminen. Toiminta vain muuttuu kovaan liiketaloudelliseen suuntaan.
Kolmas kohtasi: En näe metsänhoitoyhdistysten toimintaa noin kielteisenä, päinvastoin, toiminta on ollut metsänomistajien ja metsäomaisuuden avuksi ja hyödyksi historiikkien, tilastojen ja tutkimusten mukaan. Metsänhoitoyhdistys suosittelee, metsänomistaja päättää. Päätöksenteko kuitenkin edellyttää, että metsätalouteen liittyvä tieto on metsänomistajalla hallinnassa.
Kilpailu johtaa tilanteisiin, jossa määrääviä tekijöitä ovat muun muassa tehokkuus, tuottavuus ja ulkoistaminen. Tässä pyrkimyksessä ihminen, asiakas, jää toiseksi. Metsänhoidosta katoaa iloa, sen tilalle syöpyy velvollisuus, velvoitteet ja pyrkimys: enemmän, nopeammin ja paremmin. Lisäksi markkinointi, budjetit, brändit, laatukriteerit jne. ovat olennaista osaa toimintaa, jotka asiakas maksaa.
Itse olen humanismiin taipuvainen – en hyväksy kilpailun levittäytymistä kaikkialle. Arvostan palvelua ja sen laatua, jotka ilmenevät henkilökohtaisena neuvontana ja asiakkaan (metsänomistajan) kohtaamistilanteissa ja myös palautemahdollisuutena. Lisäksi yhdistykset tarjoavat jäsenetuna koulutusta ja tietoa ajankohtaisista asioista sekä usein alennuksia palvelumaksuihin.
Moi
VastaaPoistaOsasin uudelleen sun hienoille sivuille :)
Mulla on tunne, että jottainhan on kommentoitava, mutta en nuin perinpohjaisesti hienosti kirjoittaen,kuin sinä :)
Niin ensimmäiseen kohtaan, en tarkoittanut että asiantuntematonta juoksutettiin, vaan kuvasit niin hienosti, miten käytiin tehokkasti peikkometsääsi läpi :)
Niin tarkoitin juuri kuin kysyit, naapurit maksavat suurimman osan päivän retkestä, jos pakollinen metsänhoitomaksusi on vähemmän. Metsänhoitoyhdistyksessä yksi päivä maksaa noin 450 euroa. Ilmaisia luonaita ei ole :)
Kyllähän yhdistyksessä tulee kaikkia palvella tasapuolisesti. Pakollisen metsänhoitomaksun maksajista vain 1/4 annetaan neuvonnan nimissä palvelua, joka maksetaan kaililta metsänhoitoyhdistyksen jäseniltä valtion keräämällä metsänhoitomaksuilla.
Metsänhoitoyhdistykset ei häviä minnekään, jos ne pystyvät jäseniään palvelemaan vapailla metsäpalvelumarkkinoilla. Tehokkaat, kehittyneet ja ammattitaitoisen työvoiman omaaville yhdistyksille on hirveet määrät aitoja tehtäviä, mitä metsänomistajat tarvitsevat. Markkinatalous tuo kysynnän ja siihen metsänomistajien yhdistykset vastaavat jäsenilleen jopa ilman voittoa.
Kolmas kohta, kilpailun puuttuminen on luonut tehottomuutta ja vääriä asenteita yksityismetsätalouteen. Metsänhoitoyhdistyslain kumoaminen on erityisen tärkeä yksityismetsänomistuksen heikon tilan kohenemiseksi. Lain kumoaminen luo suuret mahdollisuudet metsänhoitoyhdistyksille. Markkinataloudessa metsänhoitoyhdistys pystyy toimimaan metsänomistajien (yhdistyksen jäsenten parhaaksi)ei metsänhoitoyhdistyksen parhaaksi :) Yhdistyslain mukaisesti metsänhoitoyhdistyksen toimintaan tulee yhdistyslain tarkoittama jäsenten yhtdenvertaisuus, mitä nyt ei ole aina edes ollut. Toiminnan läpinäkyvyys kasvaa.
Yhdistys (yhdistyksen jäsenet) päättää ulkoistamisesta, joka ei ole ilmeisesti järkevää yhdistyksen kannalta.
Kaiken lisäksi ollaan metsänomistajilta tulleen paineen vuoksi uudistamasta yksityismetsälakia, mikä on hyvä juttu. Pehmeät arvot on pakko ruveta huomioimaan, eikä vaan käytännössä aina avohakata, muokata maata järeäsri ja istuteta taimia. Luontaisen kaltainen metsänhoito saa sijaa.
Metsänhoitoyhdistykset joutuvat monipuolistamaan osaamistaan jopa humaanisiin asioihin, mikä on hyvä.
Olen erittäin iloinen, että sinunkaltaisia metsänomistajia on :)
Anonyymi, kiitos kommentista. Siitä näkyy selvästi, että olet pohtinut syitä ja seurauksia. Olet muodostanut vankan kannan metsänhoitoyhdistyksiin ja metsänomistajiin liittyvistä tärkeistä ja ajankohtaisista asioista.
VastaaPoistaKiva kun löysit sivuni, tervetuloa uudelleen!