Leppeä syksyinen lokakuu

 Lokakuussa aurinkoiset päivät ovat olleet harvassa. Taivaankansi on ollut useimpina päivinä peittyneenä paksuun harmaaseen pilvipeittoon.

 Tulipa tänään kuitenkinaurinko kurkkimaan pilvimöhkäleiden rakosista. Siitäkös innostuin kävelylenkille Runosmäen kirjastoon. 

Ja kannatti: näin vielä ennen marraskuuta upean ja mahtavan vaahteran kävelytien varrella. Sen runsas lehtiasu loisti suurena ja valoisana, niin tosiaan kuin aurinko. 

Parin tunnin kuluttua taivas tummeni ja hämärtyi. Palattuani sade naputteli ikkunalautaa rauhallisesti ja harvakseltaan, tuuli heilutteli puiden latvustoja synkän taivaan alla. Tallaista sateista luvattu marraskuun puolelle. Oikeastaan vain hyvää ulkoilusäätä.

Runsasta ruskaa

Komeaa ja kaunista ruskaa on vielä pihoilla ja kujilla. 

Upeasti värikäs ruska valaisee polkua missä sitten astelenkin – virkistävää mieltä tuoden

Lauhaa lokakuuta

Leppeätä, lauhaa lokakuuta on pidellyt. Vielä ovat syksyn tuimat viimat jääneet vain muutamaan päivään. Tuntuu uskomattomalta, että talvi on aivan ovella. 

Verkalleen pudottavat koivut hentoisia lehtiään. Kiva katsella miten ne leijaillen laskeutuvat paikoin kellastuneelle nurmelle.

Kansainvälinen kahvipäiväkin vilahti. 

Tulipa juotua päivän aikana kahvikupponen jos toinenkin hyvää ja virkistävää, sanoisinko taikajuomaa