Hyvinvointia päivään

Suomalaisista luomukaura- ja ruishiutaleista keitettyä puuroa en malta olla jälleen ylistämästä. 

Lämmin puuro marjoilla tai voisilmällä, tai molemmilla ja rahtunen kanelia (luomua) päälle. Todella maittavaa! 

Viime aikoina olen valmistanut puuron kummastakin hiutaleista, siis puolet kumpaakin. 

Kuvan tuotteista on tullut mieluisa lisä hyvinvointiini.

Puuron sijaan

Tänään ei puuroa, se kun alkaa välillä tuntua liian jykevältä. Ja kun sattui olemaan tarjouksesta ostettu raejuustopurkki jääkaapissa, kokeilin ihan vaan vaihtelun vuoksi tällaista: 

1 d1 raejuustoa, 1 dl pakasteesta herukoita ja hitusen kanelia päälle.

Avot, raikasta, kirpeätä, ei makeata. Päälle sitten kahvit ja ehkä puolikas laskiaispullaa, ettei nyt ihan happamaksi mene.

Mukailtu hernekeitto

Keitokseni ja kokkaukseni ovat yleensä yksinkertaisia, mutta varsin terveellisiä.

Esimerkiksi hernekeitto, jota silloin tällöin teen, on helppoa ja yksinkertaista valmistaa, todella helppoa. Yön yli liotetut herneet (suomalaiset) huuhtelen ja laitan Crock-Pot-pataan. Lisään seitsemän desiä vettä ja annan tutista noin tunnin.

Sillä aikaa paloittelen sipulit, juurekset. Lisään ne ja mausteet kaikki kerralla pataan muutamaksi tunniksi porisemaan. Ja sit lenkille! 

No, välillä kyllä keittoa hämmentelen. Ja kun herneet ovat hajonneet, nousseet pinnalle ja juurekset sopivan pehmeitä, katson keiton olevan valmista. 

Lopuksi yrttejä sekaan, ja niitäkin kuten juureksia sen mukaan mitä kotosalla on, sammutan virran padasta ja annan vielä hautua vajaa puoli tuntia. 

Ainekset: 3 dl kotimaisia luomuherneitä, 7 dl vettä, 1-2 sipulia, 2-3 valkosipulin kynttä, 4 porkkanaa, 1 palsternakka, pala selleriä, 1 tl maustepippuria, muutama laakerinlehti, 2 tl meiramia, 2 kpl kasvisliemikuutiota (luomua). 

Piti lisätä persiljaa, mutta unohtui.

Herneiden tilalle laitan joskus Härkistä, muuten valmistan samaan tapaan. Hyvää siitäkin tulee.

Muistelua - joulukuu 2018

Vaikka uusi vuosi on jo hyvällä alullaan, palaa mieleni ja ajatukset tämän tästä viime joulukuuhun (2018). Monin tavoin erilainen ja odottamatonkin se oli, mutta surun oheen sisältyi myös ilahduttavia pilkahduksia. 

Niitä olivat muun muassa lumi- ja jäälyhdyt pihaamme valaisemassa, uusien jouluruokien kokeileminen tavanomaisten lisäksi ja suurimpana ilona lasteni tapaaminen ja jutustelut.

Retrolasipurkkiin laitoimme vegaanisilliä (munakoisosta). 

Mukulaselleri kasviskinkkuna maistui erinomaisesti. Oikeammin Johannes näitä innostui kokeilemaan. Itse oli lähinnä assistenttina. 

Pikkusisko ja puolisonsa ehti vielä lähettää joulukortin.

Marja-aikaa makoisaa

 Näin parhaana marja-aikana sopii L. Onervan runo Marjoja* (1954):

"Mansikka makea marja, / hyvä vallan, hyödyllinen / odottelee ottajaansa / lehden laupean sylissä. / Mustikka mettä on metsän, / maukas koru korpiemme, / taattu vara talven pitkän, / tulihuulten tummentaja.  

Kaik' on marjat kaunihia, / aattehia antoisia / tuolta Lapin talosta, / Sinipiikain piilosista, / alta märkäin metsähien, / päältä päivärintehien."  

***

Arjen terveysruokaa: runsaasti marjoja kaurapuuron päälle

Marjoja kaikenlaisia Naturell Yoghurtin, turkkilaisen maustamattoman jogurttin kera.

*L. Onerva (2005) Pilvet ja aurinko. Runoja vuosilta 1953-1963. Toimittanut Hannu Mäkelä. Helsinki: Otava. 319 s. 

Helposti pataruokaa

Kaupoissa on nyt saatavilla hyviä kotimaisia juureksia yllin kyllin. Niinpä CrockPot-patani on porissut ahkerasti.

Kätevästi ja vaivattomasti olen voinut siinä valmistaa pataruokaa jopa pariksi päiväksi kerrallaan. Puhdistan ja paloittelen ensin porkkanat, sipulit, kukkakaalin, parsakaalin, valkosipulin ja tomaatit. Kaadan pataan kasvislientä ja juurekset kerralla sekaan muhimaan. Vielä lisään yrttimausteita, maustepippuria, laakerinlehteä ja mitä nyt kaapissa sattuu olemaan. Siinä se, silloin tällöin käyn hämmentämässä.

 

Juureksia kokeilen vaihtelevaisesti: välillä keräkaalia, purjoa, ja lanttua jne. Ja nyt kun Härkistä on saatavilla, olen jättänyt tumman soijarouheen pois. Härkis kun on kypsä härkäpapuvalmiste, lisään sen vasta myöhemmin, kypsymisen loppupuolella.

Eilen minulle tuotiin  iso puolikas kurpitsaa. Seuraavaksi kokeilen sitä Härkiksen kanssa ja vaikkapa purjoa tai kaalia joukkoon.

Laskiaisesta kevätkauteen

Laskiaistorstain hernekeitto on muhimassa Crock-Potissa. Lisäsin tummaa soijarouhetta korvaamaan lihaa ja valtavasti mausteita.

Siinä se itsekseen porisee – välillä käyn vilkaisemassa, että miten sujuu ja harvakseltaan sekoittelen.

Laskiaisviikkoa elellään ja kevätkausi näyttää auenneen.

Hernekeittoa vaivattomasti

Hernekeitto on perinteinen kunnon arkiruoka ja lisäksi terveellistä ravintoa. Pussin kyljessä lukee, että kuivatuista herneistä saamme runsaasti mm. valkuaisaineita ja kuituja.

Kun hankin Crock-Pot -haudutuspadan, päätin jonain päivänä kokeilla valmistaa siinä kuivatuista herneistä keiton kuten äitini muinoin.

Tällä viikolla pyhistä selvittyämme se päivä koitti. Iltasella huuhtelin pussillisen herneitä (500 g), joitain epäkurantteja poimin pois ja laitoin likoamaan. Aamulla sitten seuraavasti:

Laitoin liotetut herneet pataan ja sekaan pilkkomani iso sipuli, pari porkkanaa ja palasen palsternakkaa (lanttupalan jätin tällä kertaa pois)

• Lisäsin pilkotun palvilihan, noin 350 g (lihan voi jättää pois tai laittaa muuta lihaa)
• Seuraavaksi lisäsin mausteet: 1 tl suolaa, 2 tl meiramia, ½ tl mustapippuria, 3 laakerinlehteä
• Lopuksi 1.5 litraa kylmää raikasta vettä päälle ja sekoittelin
• Padan kansi päälle ja ei kun hautmaan matalalla lämmöllä (Low) noin 6 tuntia. Siinä se porisi itsekseen, välillä kurkistin kannen alle, josko kaikki hyvin, ja sekoitinkin
• Noin kuuden tunnin jälkeen tarkistin maun, lisäsin muutaman teelusikallisen sinappia, ja padan asetukselle ”Keep Warm” odottamaan ruokailua noin tunnin parin päästä. 

 

Hernekeittoni sai hyvät kehut; maku oli hyvä ja kulemma sopivan "tasapainoinen". Se on niin edullista ja vaivatonta ruokaa valmistaa, että tulee varmasti tehtyä toistekin. Paljon sitä nyt tulikin, kolmen litran pata ääriään myöten täyteen. No, lopun voin pakastaa.

Jouluinen riisipuuro

 

 Kokeilin valmistaa pienen annoksen riisipuuroa tummasta puuroriisistä haudutuspadassa seuraavasti:

1 dl riisiä
0,5 dl vettä
1-2 dl kevytmaitoa tai kermaa
½ tl suolaa

1. Laitoin puuroriisin ja veden keraamiseen pataan. Annoin hautua matalalla lämmöllä noin 2-2,5 tuntia. Välillä katsoin kerran tai pari miltä näyttää ja sekoittelin.
2. Kun vesi oli imeytynyt riisiin, lisäsin 2 dl kevytmaitoa joukkoon ja lisäsin suolan. Annoin hautua vielä noin vartin.

Tulos: Todella hyvää ja maukasta eikä ollut liian kompaktia.

Mitä juoksevampaa puurosta haluaa sitä enemmän voi lisätä maitoa tai kermaa.
Seuraavalla kerralla kokeilen lisätä kaurakermaa, voi maistua jouluna vähän juhlavammalta.

Haudutuspata

Ei mikään hullumpi investointi tuo haudutuspata. Siististi ja vaivattomasti siinä valmistuvat niin puurot kuin pääruoatkin.

Haudutuspata antoi aiheen kurkistaa jauhokaappiin. Ihan nolottaa tunnustaa moinen haaskaus, sillä jauho, ryynit ja hiutaleet olivat aikoja sitten vanhentuneet. Tuorein oli kaurahiutalepakkaus, sekin oli kyllä jo syyskuussa vanhentunut, mutta sovimme että käytämme hiutaleet loppuun ennen kuin ostetaan uusia.

Kaupassa kaikki erilaiset suurimot, hiutaleet ja jauhot ovat heikkouteni. Katson värikkäitä ja myyviä pakkauksia, ja kas näen itseni valmistamassa tosi terveellistä ja runsaskuituista aamu- tai välipalaa. Oikeastaan keitän ja syön ne jo siinä pakkausten edessä seistessäni.  Kotona lastaan vastaostetut terveystuotteet kaappiin ja sinne ne näköjään unohtuvat, niin nopeammin kuin luulenkaan.

Vastedes pitää muistaa ostaa vain pieniä jauho-, ryyni- ja hiutalepakkauksia, korkeintaan kilon. Niin, eikä ostaa mitään uutta ennen kuin ostettu pakkaus on täysin loppu.

No toistaiseksi haudutuspadalla on ollut päivittäin käyttöä, ja olemme syöneet hyvin hautunutta ja pehmeää puuroa täysjyväkaurahiutaleista.

Minusta haudutuspadan etu on siinä, että voin laittaa ruoan sinne hitaasti kypsymään ja mennä itse lenkille tai muille asioille tai puuhata muuta - kätevää, yksinkertaista ja helppoa.

P.S. Vihjeen haudutuspadasta löysin Outi Pakkasen FB-julkaisusta. Tilasin padan välittömästi netistä, kun oli vielä tarjouksessa pari päivää.

Kotimainen tankoparsa

Tänään toisena juhannuspäivänä on ukkostanut ja melkein taukoamatta satanut. Nyt on lukeminen ja ruoka maittanut – vähän liikaakin.

Mukavaa, kun kaupasta on saanut kotimaista, kaunista ja terveellistä tankoparsaa.

Kallelan vihreää tankoparsaa (Viljelijä Virva ja Antti Niittynen, Perniö.).

Kotimaisen parsan keittoaika (noin 5 minuuttia) on lyhyempi kuin tuontiparsan. Kuoriakaan ei tarvitse, kun ovat varreltaan ohuita. Keittoveteen ripaus suolaa ja tilkka valkoviiniä. Siinä se.

Viinin voi korvata sitruunanmehulla. Suolan voi jättää pois, kun raastaa Pecorinoa päälle. (Pecorino Romana D.O.P.) Tämä lampaanmaidosta valmistettu juusto antaa pikantin maun juurikeitetylle parsalle.

***

Freeman, John (2013). How to Read a Novelist. Conversations With Writers. UK.

Freeman kirjoittaa kansainvälisesti nimekkäistä kirjailijoista ja heidän kirjoistaan sekä haastattelustaan.

Kunkin haastattelun insertissä Freeman esittelee valitsemansa kirjailijan (esim. Toni Morrison, Haruki Murakami, Philip Roth. Doris Lessing, Norman Mailer jne. yht. 53 kpl) henkilötiedot ja näiden kuuluisimmat julkaisut. Sen jälkeen hän kuvaa haastattelun antia; lähinnä sitä kirjailijan kertomaa, mikä on innoittanut häntä itseään kirjoittajana ja lukijana.

Vinkki: Jos et ole löytänyt mielikirjailijaa tai on vaikeuksia keksiä mitä laadukasta seuraavaksi lukisi, ei muuta kuin otat Freemanin kirjan esiin ja katsot sisällysluetteloa ja valitset kultakin kirjailijalta kaksi kirjaa luettavaksi. Johan selkenee.
 
Kirjan miinus: Esittelyssä ei ole ketään suomalaista kirjailijaa.