Fãosta eteenpäin

Ihmeen upea ilma tänään - taivas miltei pilvetön.

Aamusella teki mieli lähteä taipaleelle ennen seitsemää, mutta aamupala oli tarjolla vasta puoli yhdeksältä. Ja kun se sisältyi yöpymismaksuun, jäin odottamaan.

Tämänpäiväinen reitti kulki Esponden kaupunkikeskustan läpi viettäen lähelle Atlantin reunaa.

Nyt ei ollut kulkeminen lankkusiltoja pitkin, joten valtameri vilahti vain paikoitellen.

Ihmiset näyttävät liikkuvan ahkerasti näissä hienoissa maisemissa ja kulkuteillä tai Atlantin hiekka-alueella.

Reitti kulki myös pienehkön metsikön läpi.

Traktori oli jämähtänyt ja miehet näyttivät pitävän palaveria siitä, mikä avuksi. Kovasti yritettiin startata, mutta kun ei käynnisty, niin ei. Seuraavaksi kun vilkaisin taakse, oli konepelti nostettu ylös.

Iltapäivällä kävin katsomassa, miltä meri tänään näyttää. Yhtä uhkealta ja pauhaavalta näytti ollen kuitenkin huomattavasti rauhallisempi kuin eilen.

Tuli ihan viikonlopun tuntua, kun nuoret karauttivat näillä komeilla menopeleillä rantaravintolaan.

Nyt en ihan tarkkaan tiedä, missä olen. Tulin kävelleeksi vain noin kymmenen kilometriä, kun näin alberguekyltin. Luulin sen tulevan myöhemmin kohdalle.

No, ei se mitään. Jään tänne, onpahan

huomenna vähemmän käveltävää Viana do Casteloon.

Tästä rantareitistä ei ole nimittäin sellaista kunnon opaskarttaa eikä paikkakuntakohtaista infoa kuten on perinteisestä Camino Portugésista.

Jännää, kun eilen tapaamani kalifornialaiset tulivat jälleen kohdalle.

Kävi ilmi, ettei heillä ole pyhiinvaeltajien passia, eivätkä siis voi yöpyä alberguessa. Kiiruhtivat siis nyt noin kahdenkymmen kilometrin päähän paikkaan Viana do Casteloon yöpyäkseen hotellissa.