Azinhaga

Eilen Santarémissa aamupalan sai vasta kahdeksan aikoihin, joten kovin aikaisin en ollut caminolla.

Piti valita kumpaan suuntaan lähden: siniselle (Fatimalle) vai keltaiselle. Aamupalalla tapasin taas pirteitä ranskalaispariskuntia. Ranskalaiset ovat näkökään kovia vaeltamaan. He sanoivat valitsevan, toisin kuin minä, Fatiman, koska se reitti on lyhyempi. No, olin alunperin päättänyt seurata keltaisella merkittyä reittiä Santiago de Compostelaan. Tuota Fatiman reittiä en ollut tutkaillut lainkaan.

Aamu oli jälleen pilvetön - oli tulossa kuuma päivä.

Laajat maanviljelysalueet senkun jatkuvat, ja tasaiset maantiet kävellä.

Tässä oli vähän varjoa ja sain istahdettua hetken.

Tarkoitukseni oli kävellä runsaat 30 kilometriä aina Golegaan saakka. Toisin kävi. Kuumuus ja välillä reitin etsimiset veivät puhdin. Kun kerran oli mahdollista, majoituin Azinhagassa. Sinnekin kilometrejä kertyi yli parikymmentä.

Jossain vaiheessa minut ohitti amerikkalaisnuorukainen. Seraavassa kahvipaikassa kun tavattiin jälleen, vertailtiin rinkkojen painoa. Kyllä hänen oli hitusen painavampi vaikka asteli niin vauhdikkaasti ja kevyesti. Ollapa sellainen kunto!

Naiset pellolla vilkuttivat minulle iloisesti ja toivottivat hyvää caminoa. Tulivat jopa tuomaan pari suurta ja mehukasta appelsiinia, jotta kuulemma saisin voimaa.