torstai 2. huhtikuuta 2015

Luopuminen

Lenkillä pohdiskelin jälleen, miten vaikeaa on luopua omaisuudestaan. Olipa kyse sitten luetuista kirjoista, vanhoista ja suurista vaatteista tai yleensä tavaroista, joista ei pidä eikä ole käyttänyt pitkään aikaan.

Deuter Futura 32 -rinkkani raskin lopulta myydä. Vaikeaa oli kuitenkin luopua tästä vuoden takaisesta kaverista pyhiinvaellusmatkallani Santiago de Compostelaan.

Matkalla pidin siitä hyvää huolta: en laskenut kuraan, pidin siistinä, en istunut päälle. Niin, rinkka oli silmälläpidossani jatkuvasti.

Keksin erinäisiä syitä olla myymättä rinkkaani. Voisin säästää sen päiväretkiä varten. Se olisi näppärä ja sopivan kokoinen lähteä hotellista vaeltelemaan päiväksi ja palata sitten illalla takaisin. Se voisi olla vararinkka ja voisin lainata sitä tarvittaessa tutuille. Voisin säilyttää siinä retkeilytarvikkeita, jolloin löytäisin ne helposti ja niin edelleen.

No, nyt rinkka on myyty ja postitettu uudelle omistajalle ja kas, tuntuukin jotenkin kevyemmältä, kun luovuin siitä.



- Kauniita hetkiä päivääsi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti