Syyslomailua, osa VIII/XI: Glowe–Lohme–Hagen–Sassnitz–Glowe

 Koitti viimeinen päivä Glowessa. Halusin vielä tällä upealla Rügen-saarella jonkin kävelypätkän tehdä. Suunnittelin kävellä eilistä reittiä Lohmesta Hageniin ja jatkaa sieltä kävelyä paussin jälkeen Sassnitziin. Mutta eipä toteutunut kävely aivan Sassnitziin saakka.

Aikani taivallettuani Nationalpark Jasmundin pyökkimetsän upealla reitillä ja jälleen näkymiä ihastellen ajattelin kävellä toista tietä kuin eilen ja käännyin oikealle. Reitti osoittautui toisenlaiseksi: oli kapea ja hämärä, muita kävelijöitä ei näkynyt. 

Pikkuhiljaa epävarmuus hiipi, tulenkohan lainkaan Hageniin. Kaiken kaikkiaan olin kävellyt jo toista tuntia, ehkä ylikin kun tulin lähelle taloa, jota ei pitänyt olla mailla halmeilla. Miten sattuikin, että pyöräilijäpariskunta tuli vastaan. No, heiltä tiedustelemaan sijaintia. – Olet kulkenut opasviitan ohi, sanoivat, mutta ei hätää, et ole kaukana. Mies kaivoi ison kartan esille ja siitä katsottiin, ja siitä hän näytti missä olen ja että minun on palattava takaisin ja jatkettava sitten suoraan. Noin puolitoista kilometriä olin poikennut sivuun varsinaisesta reitistä. 

Ralf oli jo odotellut tovin Hagenin parkkipaikan läheisyydessä. Hän sattui olemaan juuri siinä reitin päässä, johon ilmestyin, sinne kun johtaa useampi kävelyreitti.

Oltiin jo reippaasti iltapäivän puolella. Kahvittelu venyi, sää viileni, tuuli yltyi, kello kävi, niin meinasin että päivän kävely saa nyt riittää, kilometrejäkin oli kertynyt kylliksi. 

Ajatettiinkin sitten Hagenista autolla Sassnitzin satama-alueelle. Siellä kävelykadulla oli vilkasta flaneerausta ja leppoisaa meininkiä. (Alla pari Ralfin ottamaa kuvaa.)

Illemmalla ruokailtiin Glowessa viimeisen kerran suht lähellä majapaikkaamme sijaitsevassa italialaisessa ravintolassa.

Suurenmoinen päivä oli tämäkin. Seuraavana aamuna jatkoimme matkantekoa Rostockiin.