Albergue Oriossa on tilava ja viihtyisä. Pyykkini sain ulos aurinkoon kuivumaan. Meitä caminolaisia yöpyi useampia, lähinnä saksalaisia ja hollantilaisia.
No, katson vielä jonkun etapin...
Kello oli melkein kahdeksan, kun maanantaiaamuna kiiruhdin alberguesta aamupalan jälkeen matkaan.
Maisemat olivat vielä kovin utuisia auringon paistaessa pilviverhon takaa.
Tulin aivan Biskajanlahden rannan äärelle, jota pitkin kävelin aina Getariin saakka kuunnellen jälleen meren jyhkeää pauhinaa.
Rantaa pitkin oli tasaista laatoitettua kävelyväylää helppo edetä - jollei tuo rinkka painaisi.
Eilen kahvilassa kolme isoa irlantilaismiestä kertoivat, miten pitkän matkan olivat kulkeneet. Sanoin rinkkani painavan sen verran, että 30 kilometrin etapit ovat minulle liikaa. Johon he, että lähettävät aina rinkan taksilla hotelliin. Kätevää!
Eilen sää oli vallan mainio; aurinkoinen, lämmin ja tuuli vain heikosti.
Yövyin pensionaatin rauhassa tällä kertaa ja lähden vasta huomenna keskiviikona (10.6.) Deban suuntaan.
Hyvä vähän pysähtyä ennen seuraavaa kipuamista vuoristossa ja katsella ympäriinsä. Esimerkiksi San Salvadorin kirkko on vaikuttava nähdä. Se edustaa kuulemma Baskimaan arvokkainta goottilaista rakennusperinnettä.
P.S. Puhelimen tallennustila loppui taas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti