Aamulla majapaikassa totesivat, että olen heidän vuoden 2017 ensimmäinen asiakas. Isäntäväki oli hyvällä tuulella. Ja sain heiltä hyvän startin päivälleni. Kunnon kahvia ja lämpimät matkatoivomukset.
Hyvillä mielin lähdin taas yhdeksän paikkeille tien päälle.
Olin kulkenut vajaan - seisoskelin maisemaa ihaillen - ja kas kummaa Louise sieltä sauvojensa kera läheni.
Mutta hän vaikutti totiselta ja kireältä (ehkä kipeiden jalkojensa takia), joten jättäydyin ja annoin hänen mennä menojaan. Sitä paitsi en saanut hänen englannistakaan oikein selvää.
Minulla täällä aamun ensimmäiset tunnit ovat loistavia. Nautiskelen vaihtelevasta luonnosta, auringon lämmöstä ja liikkumisesta.
Vähitellen väsymyksen myötä sitten mieliala laskee. Iltaisin olen aikeissa lopettaa koko kulkemisen täällä ja aamuisin taas innoissani jatkamaan. Sitä rataa.
Eilen oli taas vaikeuksia saada yösijaa. Oli todella paha tilanne. Aumont-Aubracissa vain yksi baari oli auki. Sain tilattua kahvin ja vähän syötävää. Siellä ystävällisen nuoren neitokaisen avulla yöpaikka lopulta järjestyi. Sain näet kyydin suoraan Nasbinaliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti