Barcelona - Málaga

Eilen sunnuntaiaamusella ajoin taksilla vauhdikkaasti autioita katuja pitkin juna-asemalle. Siinä vähän ohitettiin hitaampia, väisteltiin tiellä olijoita ja soitettiin torvea, jos joku tuli liian lähelle. 

Kuski ei ihan heti ymmärtänyt minne halusin. Sanoi, ettäkö tuff, tuff. Ja minä siihen, että si, si. Hauska mies.

Barcelona on kiva kaupunki, ja varsinkin seurassa siellä on mukava tutustua nähtävyyksiin, kulttuuriin ja ruokailla tai kahvitella. 

Tuumailin, että täällä kun olen, jatkan vähän vielä kuljeskeluani. Ja mitä tutkailin lentoja, niin vaikutti siltä kuin Málagasta olisi paremmat ja huokeammat paluulennot kuin Barcelonasta.

Málagassa kävin joulukuussa 2015 ja tykästyin kaupunkiin, sen rauhalliseen ja leppoisaan menoon, niin sinne.

Junan suurista ikkunoista saatoin katsella 

kauniita ja vaihtelevia maisemia. Mentiin tunnelien läpi, harjanteiden yllä ja kiidettiin alas vuoria. 

Välillä näkymät peittyivät sakeaan sumuun, välillä auringonpaisteeseen, ja niityt viheriöivät.

Tietysti siinä vauhdissa katsellessani ei ollut samaa sfääriä kuin tienpäällä kulkiessani. Silloin näet kivet pyörivät polulla, sora narskuu kenkieni alla, lehdet rapisevat roudan sulaessa, puista varisee jäähileitä päälleni kuin lunta sataisi. 

Junassa istuessani kuulematta jää korpin raakuna, pikkulinnun viserrys, veden solinat ja kohinat milloin missäkin.

Aistimatta jää vihreän metsän väkevä tuoksu, hämäryys ja rauha.

Mutta muistelu sikseen, nyt olen aurinkoisessa Málagassa.  Aurinkoista ja lämmintä oli Barcelonassakin, mutta täällä vasta lämmintä on, +15-18 °C, ei tarvita villavaatteita.

Majapaikkani albergue on keskustasta noin kolmen vartin kävelymatkan päässä. 

Aamupalan jälkeen lähden etsimään turisti-infoa, sillä jonkinlainen kartta on hyvä olla.

Siinä kulkiessani aivan ihmeelliseltä tuntuu lämpö ja valoisuus, upealta! Aurinko paistaa täydesti jo yhdeksän jälkeen.

Kävelen ja yritän muistella, missä viimeksi vuonna 2015 täällä kuljin, ja kun tulen keskustaan, niin kahville.

Jatkan aurinkoisten katujen mittelemistä. Sitten näin modernin hammaslääkäriaseman. Se kiinnosti, sillä takahampaaseen tuli yhtenä päivänä lohkeama, ja se on huolestuttanut.

Meninpä sinne sisälle ja sanoin, että lohkeama pitäisi saada korjatuksi. Siitä se asia alkoikin sujua mutkattomasti ja nopeasti. 

Ensin täytin tietoja kaavakkeeseen, ja kas siellä sitten istuin hammaslääkärin vastaanotolla muiden joukossa odottamassa kutsua lääkärille.

Eikä aikaakaan kun minut kutsuttiin Doctor Pablolle. Kaikki oli valoisaa ja modernia, lääkäri oli nuori ja komea, vähän jännitti, että mitä tästä tulee.

Nopeasti Dr Pablo diaknosoi, kertoi vaihtoehdot ja antoi kustannusarvion. Siinä minun sitten piti päättää, mitä tehdään. Ymmärsin vain kustannusarvion.

Selvisi lopulta, että Dr Pablo korjaa lohkeaman täytteellä tv. ja myöhemmin sitten kotimaassani pitää tehdä muuta.

Mainitsin Dr Pablolle vähän reissustani ja hänkin intoutui kertomaan, miten polkupyörällä oli ajanut sateessa ja kurassa Santiago de Compostelaan. Kiva lääkäri, super!

Tulipa nyt tuokin vaiva kätevästi hoidettua, ja oikeastaan samaan hintaan kuin mitä olen vastaavissa tapauksissa Suomessa maksanut.