Lumessa tarpomista

Nopeasti kesäinen lenkkireitti muuttui talviseksi. Parissa päivässä leveä reitti muovautui sotketusta lumesta muhkuraiseksi, epätasaiseksi poluksi. Nyt tarpominen tuntui paljon raskaammalta ja eteneminen hitaammalta.

 

Varovainenkin piti olla, ettei nilkka muljahtele liikaa ja kipeydy. Tuli mieleen Pyreneiden vuoristo. Siellä saattaa olla paljon vaivalloisempaa edetä.

 

Kiersin tänään Rivonmäenreitin. Reitin lisäksi nousin ylös muutaman kerran vesitornin mäkeä, joka on aika pitkä ja jonkin verran jyrkkä. Sillä tavoin sain vaihtelua lenkkiin ja samalla myös voimaharjoitetta.

 

Kuvassa ei taida erottua tallattu polku. Siinä  tarpoessa sain jaloille erilaista harjoitetta: jalkaterät vain lipsuivat välillä sinne tänne, melkenpä välistä tyhjää lyöden. Hanwagit tukivat kuitenkin nilkkaa hyvin.

  

 Rivonmäenreitti 16.3.2014

 

***

 

Olen onnekas, kun matkalle lähtöäni on tuettu monin tavoin. W toi kasan turvavempaimia kokeiltavaksi rinkkaani. Kaikenlaisia kilkuttumia ja huutolaitteita niitä onkin. Taidan jättää väliin - ei riitä kärsivällisyyttä pelata niiden kanssa.

  

Tämän juomapullon sain lahjaksi. Se onkin jo ollut päivittäisessä käytössä ja hyväksi havaittu - höyhenen kevyt ja pitää kylmän kylmänä tai kuuman kuumana.