Upea, aurinkoinen sää houkutteli taas liikkeelle. Nyt menin Spurilaan päin eri suunnasta, vaihteeksi. Romahtanut silta näkyy melkein paremmin tältä kuin vastakkaiselta puolelta.
Hajonnut silta ei näytä nuorempia
lenkkeilijöitä haittaavan, vaan ketterästi kiipeävät ylös tai laskeutuvat alas
tikkaita pitkin.
Toisinaan olen jäänyt seisomaan ja
ihailemaan sitä menoa. Tekisi mieli itsekin yrittää kiivetä, mutta sitten näen miten tikkaat
alkavat huojua ees taas kunnes lopulta keikahtavat nurin. Siellä sitten olisin ojanpohjassa
huutamassa kivusta tai tainnuksissa. On tuo mielikuvitus vahva voima. Sitä pitäisi
osata vain paremmin hyödyntää…
***
Aamupäivällä pakkailin rinkkaani varustelistani
mukaan matkakuntoon. Rinkan kokonaispainoksi tuli 8,3 kg (rinkka itsessään painaa
1,6 kg). Tuon painon kanssa saatan hyvinkin tulla toimeen, mutta lisäksi on päiväreppu.
Hämmästelin, miten siihenkin painoa kertyi toista kiloa. Rinkan laitan
ruumaan ja päivärepun otan koneeseen.
Rinkka on sullottu jo nyt niin pullolleen,
että tuntuu mahdottomalta saada lisättyä siihen enää päivärepun sisältöä. Jotain
on vielä jätettävä pois. Mietin, pärjäisinkö reissussa ilman iPadia, siis pelkällä
puhelimella. Ehkä opaskirjojakin on liikaa mukana.
Monta pikkuasiaa on vielä ratkaistavana – onneksi on pari
päivää aikaa vekslata.
Hei Silja!
VastaaPoistaLämpimät terveiset Pietarsaaresta.
Olemme juuri lähdössä Kokkolaan Kajsan ja Williamin junalle. Tilde tulee mukaan.
On ollut kiva viikonloppu.
Oikein hyvää ja turvallista matkaa. Nauti ja koe uusia elämyksiä!
Seija ja sakki