Tänään kun on Minna Canthin ja
tasa-arvon päivä, muistelin että minulla on jossain joko kirja hänestä tai
hänen itsensä kirjoittama kirja. Päivän kunniaksi etsiskelin pitkään,
mutta löytämättä – kirjojeni järjesteleminen ja luettelointi kun on vielä
pahasti kesken.
Kirjoja on siellä täällä - edelleen. Monista pitäisi luopua: hävittää tai laittaa
kiertoon.
Yhden kirjan sentään löysin, jossa on vähän Minnasta:
Kajanti,
Caius (1999). Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta. Hämeenlinna: Karisto 332 s.
Sivuilla (199 – 210) kuvataan lyhyesti Minnan
(Ulrika Wilhelmina) vanhempia, lapsuutta, koulunkäyntiä, aviomiestä (”hienosteleva
herrasmieslehtori Johan Fredrik Canth”), kirjallista toimintaa, aatteista ja niin edelleen.
Kirjan mukaan Minna Canth kuoli toukokuun 12. päivänä
1897 sydänkohtaukseen. Sivuilla mainitaan myös, että Hanna Asp on laatinut
Canthista muistelman.
Vastikään on ilmestynyt kirjallisuudentutkija Minna
Maijalan elämäkerta Minna Canthista: Herkkä, hellä, hehkuvainen – Minna Canth. Otava.
431 s. (TS 19.3.2014)
***
 |
| Vähäjoki 19.3.2014 |
P.S. Vielä illalla mietin Minna Canthia, tätä esitaistelijaa, tasa-arvon, vähäosaisten ja heikkojen puolestapuhujaa. Löysin pari lausetta Minnan itsensä sanomana kirjasta:
VastaaPoistaAjattomia ajatuksia (2009). Toimittanut Maarit Varpu. Helsinki: Kustannus Oy Arkki. 288 s.
Sivu 135: ”Ja vaikk’ ei olekaan tiluksia ja kartanoita huostassamme, niin onhan sen sijaan tuo kultainen vapaus.”
Sivu 150: ”Mitä hyötyä sinulle on siitä, jos välttämättä tahdot kotimaassa kasvaneita appelsiineja, kun niitä on mahdoton saada?”
Ovat tässä nyt muistissa. Niitä voi miettiä, kun sille päälle sattuu, jos sattuu.