Kevään valoisuus, vesi, tuuli, kirjat, ajatus matkalle lähdöstä – saavat päivät kiitämään.
Muistin tänään kokeilla saamaani vinkkiä kännykällä äänittämisestä. Kun kävellessä tulee ”hieno” ajatus – sellainen joka yleensä tulee ja menee – puhunkin sen kännykkääni. Ei tarvitse pitää kynää eikä paperia taskussa. Hyvin tuntui toimivan. Se vain, että mikä kävellessä tuntuu mahtavalta ajatukselta, ei sitten enää kotona kun kuuntelee, siltä tunnukaan.
Muuten mattomankelista näyttää tulleen paikkakunnan nähtävyys – mukavaa on kampea veivata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti