Etappi (18,7 km) oli upea kulkea ja ilma raikas hengittää. Voimani lähes ehtyivät monille vuorille noustessani. Nousut olivat mahdottoman pitkiä ja jotkut laskut tavattoman jyrkkiä. Kolmessa ylitettävässä purossa tuli testattua kunnolla vaelluskenkieni vedenpitävyyttä. Liukkailla kivillä piti varoen edetä. Sauvat olisivat olleet tarpeen.
Aikaa kului, etenin lähes etanan vauhtia ja välillä pelotti pääsenkö perille lainkaan. Muita kulkijoita ei näkynyt, taloja oli harvassa ja nekin kaukana tiestä. Kovasti kaipasin kiveä jolle istahtaa ja levähtää ...
Marmeletin kylässä olin puoli seitsemän paikkeilla. Lagosiin en enää päässyt palamaan, mutta kuppilassa minulle osoitettiin siisti ja moderni majatalo. Sinne ja matkan varrella oli onneksi pieni kauppa vielä auki, sain ostettua juomista ja vähän syömistäkin.
Päivän vaellus, jonka kokonaismääräksi kertyi 20,7 kilsaa, oli aivan liian rankka kuntooni nähden, mutta tulipahan testattua mitä jaksan, uhkarohkeasti kylläkin. Aivan uskomaton kokemus, antoisa kaikin puolin. Ja selvisin ennen kaikkea, päivä päättyi hyvin, olin todella kiitollinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti