lauantai 11. toukokuuta 2019

Lagos - Bensafrim - Lagos

Taivas näytti eilen tasaisen harmaalta, mutta aurinkoa oli luvassa. Ja kun oli kova into päästä kävelemään etapille, lähdin eväineni bussilla Bensafrimiin. Tarkoitus oli kävellä paikkaan Barão de São João, vajan kuuden kilometrin päähän ja tulla bussilla takaisin.
No, vartissa olinkin Bensaframissa ja kuppilan edessä puntaroimassa että mihin suuntaan. Kuppila oli jo avoinna, niin sinne varmistamaan reitin alkua, ja kas ihan vain muutama metri, niin olisin päivän etapilla. Mutta kahvikupposta juodessani alkoikin sataa tihuttaa. Lähdin kuitenkin kävelemään. Noin kilometrin päästä pitkässä nousussa sade yltyi, hetkessä kastuin lähes läpimäräksi. Käännyin takaisin ja menin viereiseen kuppilaan sadetta pitämään. Sanoivat, että tunnin kuluttua sade loppuu. Niin tekikin, ei kun uudelleen matkaan.

Nautin tavattomasti olla pitkästä aikaa hiekkatiellä. Etappi kulki maaseudun halki. Nyt näin miten pitkällä kevät onkaan, miltei kesä. Niityt ja tienpientareet värikkäinä erilaisista kukista, kaktuksista, heinistä, perhosia lenteli, hevosia aitauksissaan ja pikkulintusten sirkutusta. Ihan mahtavan upeaa!


Tulin sitten kuppilan kohdalle ja sain kysyttyä, että minkä verran on vielä kilometrejä määräpaikkaani. ”Noin kolmisen kilometriä, huomaat kun iso mainos tulee vastaan”, nainen sanoi. Kuljin ja kuljin näkymiä ihastellen ja opasteita seurailen.

Tulin johonkin keskustaan, oli huoltoasemia, suuria tavarataloja kadun molemmin puolin mainoskyltteineen. Noitako se nainen tarkoitti, olenkohan jo perillä, pähkäilin. Kysyin vastaantulijalta, että mistä lähtee bussi Lagosiin? En uskonut, kun hän sanoi useaan kertaan, että sinä olet nyt Lagosissa, että mihin sinä haluat mennä. Lagosiin, toistelin minäkin.

Aloin olla aika hämilläni, eikä missään lukenut Barão de São João. No kuppilaan sitten tiedustelemaan, alkoi olla nälkäkin. Ajattelin, että nyt on otettava iisisti, syön ensin rauhassa tämän keiton ja kyselen sitten, että missä olen. Lämmintä vihanneskeittoa lusikoidessa, katselin ulos ja aivan kuin mäen alla olisi jotain tuttua, olenkohan kävellyt tuolla. Miten kummassa voin olla Lagosissa? No, sitten otin kartan esiin ja aloin kysellä, että missä olen, että tuonne olin Bensafrimista menossa. Muuan asiakas tuli avuksi ja todentui että Lagosiin olin tullut, enkä ollut edes kaukana majapaikastani.

Semmonen hassu stoori. Kilometrejä kertyi päivälle 14 ja lenkki oli hieno maisemallisesti, tie oli hyvä kävellä ja nousuja sopivasti. Ja pääsinpäs noista lokeista eroon useiksi tunneiksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti