Hetken kuluttua meinasin, ettei parane näin pian torpata hyvin alkanutta kuntoilua. Jalkaholvin arkuus alkoi tuntua tekosyyltä olla lähtemättä lenkille.
Puin taas paksusti päälle ja laitoin talvilenkkarit jalkaan, ovat näet pehmeämmät kuin vaelluskengät, mutta tavallisia lenkkareita tukevammat.
No, siinäpä sitten raikkaassa ilmassa astellessani alkoivat askeleni viettää kohti hyppyrin rappusia, ja niitä sitten ylös kapuamaan. Hyvin jaksoin ylös taukoa pitämättä, pulssi kyllä nousi aika lailla.
Kuura oli tehnyt ne liukkaiksi, joten otin varovasti enkä viitsinyt alas tulla, vaan kiersin yläkautta pururadalle ja takaisin kotiin. Seuraavalla kerralla sitten ylös ja alas ja ehkä perään toinen kerta. Mutta katotaaan.
P.S. Mieluisia linkkejä:
https://www.ammila.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti