Sevilla - Lebrija - Cadiz

Aamulla painelin aika reippaasti rinkan kanssa rautatieasemalle. Ja mikäs oli kävellessä kauniissa ja lauhassa säässä. Liikennettä ja ihmisiä oli vähän, vain jokunen koirankävelyttäjä. Ilma tuntui puhtaalta.

Ajattelin siinä avenueta astellessa, että tämä 12 kilon rinkka selässä tunnin verran käy hyvästä voimaharjoittelusta koko kropalle. Vaan enpä arvannut, millaisen reissun sain aikaiseksi - rinkkaa tuli kävelytettyä paljon pitempään.

Junamatka Sevillasta piti olla maailman yksinkertaisinta, ja minun perillä puoli yhden paikkeilla. Mutta toisin kävi. Jostain syystä sain päähäni kellon ollessa puoli kaksitoista, että nyt pitää poistua että olen perillä. Ja minä ulos junasta etsimään infopistettä ja selvittämään alberguen sijaintia.

Info löytyi, ja ei kun kysymään. Siihen virkailija, ettei täällä ole mitään albergueta. Otin osoitteet esille, että pitäisi olla. Siihen virkailija, että voi nämä ovat Cádizissa, olette nyt Lebrijassa. Kaivoin vielä juna lippunikin esille, että Cádizissa minun pitäisi olla. "Sinne on tunnin matka täältä, 75 kilometriä", hän sanoi. "Eikö mene bussia sinne?" "Ei, ei, taksilla pääsee, mutta se maksaa. Nyt pitää vain odottaa, kun on lauantai junia menee harvemmin, seuraava vasta klo 15:14."

Voit kuvitella, miltä näytin ja miltä tuntui, kun vähitellen tajusin, että olen aivan väärässä paikassa, että joudun odottamaan monta tuntia, ja että olen vasta iltapäivällä perillä.

Lebrija näyttää vähän ankealta tyhjine ja leveine katuineen.

Baari löytyy kuulemma muutaman sadan metrin päästä. Sinne sitten kahville ja miettimään, kuinkas tässä nyt näin kävi. Kahvittelu vähän rauhoitti. Että mitäs tässä, tehdään pieni tutustumiskierros paikkaan. Lauantain tunnelmaa - rauhallista, rauhallista - ei montaa ihmistä näkynyt, ja kaupatkin olivat kiinni, paitsi hedelmäpuodit. Valtavan kuivaa kaikkialla.

Cádiza lähestyy - näkymä junan ikkunasta.

Perillä viimein ja alberguekin löytyi suht vaivattomasti, tai no ensi yksi rouva jelppasi turisti-infoon ja neuvoi suuntaa, sitten vielä kaksi pariskuntaa saattoi alberguen ovelle saakka. 

Sain mukavan ensivaikutelman kaupungista, ihmiset ovat ystävällisiä, ja muutenkin paikka vaikuttaa mielenkiintoiselta. Tarkempi tutustuminen jää huomiseen, nyt oli kiire majoittua.