Jälleen tukimuksen pariin

Viikkoni alkoi hyvin. Vihdoin sain tartuttua luettaviin opuksiin: Richard Sennettiin (2012) ja Nancy Hardingiin (2013).

 

Sain myös käytyä katsomassa tuttua palvelutalossa. Olen havainnut, että useimmiten toisen ilahduttaminen ilahduttaa myös omaa mieltä.

 

Lenkkeily tai yleensä kaikenlainen fyysinen rasitus tai rutistus piristää kummasti ja antaa energiaa.

Tänään pidensin vähän lenkkiä ja lisäsin rasitusta: ensin reippaasti pitkä, pitkä mäki ylös ja

sitten rauhallisesti ja rennosti alas. Myöhemmin sitten useammin ylös ja alas. Nyt helteellä aloituksena riitti yksi kerta.

Tästä on vielä 1.3 km maaliin. Upea ilma tänäänkin ja hienot metsäiset maisemat reunustavat lenkkitietä.

Kunpa nyt tutkimukseltani malttaisin jatkaa kuntoilua - ehkä se vaellushaave horisontissa patistaa liikkeelle.