lauantai 24. elokuuta 2013

Elämyksiä Saimaalla

Eilen kuulas ja aurinkoinen aamusää siivitti bussimatkaani Helsinkiin. Jännitystäkin kertyi: ehdinkö junaan Hki-Imatra, sillä bussi johon ensiksi aioin ei tullutkaan. Onneksi seuraava bussi oli ajoissa, joten ei "hätiä", ajoissa olin Rautatienasemalla.


###
 
Imatran Valtionhotelli, jossa yövyimme, avattiin vuonna 2005 mittavien kunnostustöiden jälkeen. Valtionhotelli virkistyspaikkana ja Vuoksi ovat houkutelleet kuulema valtavasti matkailijoita paikalle kautta aikojen. 



Linna-rakennus on restauroitu väritystä myöten alkuperäiseen asuunsa.

Valtionhotelli ympäristöineen on jo itsessään on nähtävyys.

Vedetön Imatrankoskiuoma, sen vetovoimaiset ja sadunhohtoiset kivenlohkareet ja kallioleikkaukset kiehtovat.


 
Valtionhotellin piha-alueella on upeita näkymiä ja kävelypolkuja aivan kosken partaalle. Uoman mahtavat kivenlohkareet ovat varsinaista silmäruokaa.

Yksinkertaisen tunnelmallinen käytävä hotellihuoneeseemme, Twin-Linna, luo omanlaistaan tunnelmaa.


###
 
Pitkään emme ehtineet nauttia hotellin sisustuksesta eikä ympäristöstä, kun jo kiirehdimme Imatran Kylpylään (noin kolmen kilometrin päässä), jossa meitä odotti risteilyliput Saimaan maisemaristeilylle.

Imatran Kylpylän edustalla ja aulassa oli vilkasta menoa ja vipinää.
 
Hienot puuportaat Kylpylän lähistöltä johtivat alas matkustajasatamaan, jossa laiva jo odotti.
M/S Christina

Saimaan kuohuja, mutta niin kuin kuuluttaja totesi, "Saimaata ei kannata selitellä, vaan se on seilattava".
 

###
 
Maisemaristeilyltä kiirehdimme suosittuun Koskinäytökseen, joka kesti vain 20 min, joten halusin nähdä ja kokea sen aivan alusta lähtien. kun vesi alkaa valua hiljalleen.

Koskinäytöksessä vesi valui aluksi hitaasti, yltyi sitten valtavaksi kuohunnaksi ja jylinäksi.
 
Ihmisiä seuraamassa kosken partaalla kaikkialla aivan tungokseen saakka. Aurinkoinen sää suosi ja toi myös lisätehostetta - valoja ja varjoja, näytökseen.

Imatrankosken valloittavaa kuohuntaa vapaana. Musiikkitehosteena oli Darude. Vaikuttavaa!

Koskinäytös kiinnosti kaiken ikäisiä, se innoitti ihmisiä valokuvamaan ja videoimaan joka suunnalla.

Koskinäytös loppusuoralla, vesi ja pyörteet vähenevät...

...vesi kaikkoaa, kivenlohkareet varjoineen ovat taas näkyvissä.
Huomenna matkamme jatkuu karjalaisten kaupunkiin Lappeenrantaan.

P.S. Perjantain postauksesta tuli pitkä, mutta kuvat palauttavat paremmin muistiini päivän monet elämykset ja yhdessäolon hetket kuin tekstit.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti