Mökkiläiseksi

Jälleen yksi haaveeni toteutui: minulla on rauhallinen kesäpaikka - ei missään korvessa sentään – katsella luontoa, fundeerata ja kirjoitella. 

Aika nopeasti se kävi, suit sait ja nyt on vuokrattuna pikkuruinen kesämökki Paraisilla. Lehdestä satuin näkemään ilmoituksen. Siinä olis minulle sopiva, tuumailin, ei kun soittamaan. 

Mutta muuan pariskunta oli tulossa sitä katsomaan, jos eivät ota, isäntä lupasi soittaa minulle. No, illansuussa soitti, etteivät ottaneet. Sovittiin, että hän varaa sen minulle kunnes olen nähnyt paikan. Kotona en virkannut vielä mitään aikeestani. 

Nähtyäni mökin seuraavana päivänä, rannan ja ympäristön ajattelin, että pakko tämä on vuokrata. Pyhiinvaellukseni taitavat jäädä erinäisten seikkojen ja asioiden vuoksi, joten nyt on hyvä aika kokeilla mökkeilyä. No, siinä olikin sitten kotona vähän sulattelemista, kun kerroin.

Pikkuhiljaa totuttelen mökillä olemiseen. Kylmäkin siellä vielä on ja kosteaa. Aloittelin siivoamalla ympäristöä. Keräilin tovin kaikenlaista rojua kaislikosta. Mökin sisällä pitää vielä siivoa paremmin ennen kuin voin yöpyä. Kivaa puuhaa, välillä pidin ulkona paussia ja istuskelin katsellen naurulokkien lentoa. Vastakkaiselta rannalta kuului vasaranpauketta.

 Tuskin maltan odottaa seuraavaa käyntiä ja mökissä yöpymistä.