Lontoon näkymiä IV

Tämä on viimeinen postaukseni menneiltä Lontoon päiviltä. Mukavia päiviä meillä oli ollut kaiken kaikkiaan ja sääkin suosi: oli poutaa ja aurinkoista välillä paljonkin ja välillä vähemmän, niin ja lämmintäkin. 

Meinattiin, jos sää sallii, viettää viimeinen päivä puistossa käyskennellen. Ja sallihan se, lämmintä oli aamusella, lähes 15 astetta, mutta aika riehakas eteläinen tuuli. Johanneksella oli työpäivä, joten saimme selvitä omin päin. 

Vähän oli matkaa hotelliltamme suureen Battersea Parkiin: ensin kävelyä metroon, sen kiidossa ja ahtaudessa istuimme tovin. Metrosta oli sitten mukavan pituinen kävelymatka Chelsea Bridgeä pitkin itse puistoon. 

Kauniissa ja keväisessä puistossa kiertelimme muutaman tunnin. Puisto tasaisine pensasaitoineen, puineen, kukkineen ja lintuineen on aina aisteja lepuuttava. Siellä kaupungin ääniä tuskin kuulee; ihmisvilinä, vilske, ryntäily ja liikenteen melu ovat vaimenneet – vähän kuin kirkossa olisi. 

Ihmiset eivät melunneet eivätkä ryntäilleet, vaan flaneerasivat rauhallisesti nautiskellen ympäristöstä. No, mutta kuntoilijat ovat asia erikseen, heitäkin oli varsin paljon tuona kauniina päivänä. 

Aikamme käveltyämme väsymys yllätti, piti ottaa bussi, josta oli hyvät näkymät ja laajalle Lontoota. Ajoimme noin 20 minuuttia ja jäimme Hyde Parkin kohdalla pois. Sieltä oli meille väsyneille vielä aika pitkälti kävelyä hotellille. 

Seuraava päivä olikin sitten paluupäivä kotiin, ja ilmat sen kun lämpenivät helteiseksi loppua kohti. Olin kiitollinen näistä päivistä, mukavasta seurasta illallistarjoiluineen ja pikkuyllätyksistäkin. Sydämellinen kiitos vielä teille kaikille asianomaisille ja asianosaisille!