Tänään pääsin kokeilemaan lenkkeilyä pakkasessa (noin -8 astetta) ja pienessä viimassa.
Kylmää oli. Nenäliinat melkein jäätyivät taskussa. Pakkanen pureutui vaatekerrosten läpi iholle. Ensi kerralla on lisättävä kerroksia. Vanha fleece-pusakkani ei kyllä lämmitä lainkaan – taidan jättää sen reissusta vallan pois. Otan tilalle vanhan ja paksun islantilaisen villatakin, siis kuoritakin alle.
Yksi ohut villa-alusasu ei riitä, vaan sen alle on laitettava tekninen kerrasto. Onneksi on aikaa kokeilla pukeutumista eri tavoin.
Päätin, että vanhoilla on nyt pärjättävä, mihinkään uusiin untuvajuttuihin en aio investoida, ehkä sitten joskus… Katsotaan nyt tämä vaellus ensin.
Kun vain ajattelenkin, että ylhäällä Pyreneillä rinkan kanssa taaperran kovassa ja vinkuvassa tuulessa (ja lunta voi sataa), alkaa vatsanpohjassa tuntua kummalta. Illalla myöhään ei parane lueskella nettiä eikä tutkailla karttoja, sillä sitten en saa nukutuksi, vaan kaikenlaiset uhkakuvat hiipivät mieleeni.
No, periksi ei nyt anneta, sen verran olen asiasta jo mesonnut. Ja onhan tässä vielä kosolti aikaa valmistautua ja totutella matkaan niin henkisesti kuin fyysisesti, onneksi.
 |
| Hangvagit toimivat mainiosti, jalat ovat kuin pumpulissa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti