Vähäjokipolun alueen puukaadot nähtyäni muistelin upeita ulkoilualueita ja -reittejä muualla, joissa vaeltelin viime vuonna:
keskiviikko 23. maaliskuuta 2022
Ulkoilualue
sunnuntai 20. maaliskuuta 2022
Pohjola-Norden
Eilen, kauniina lauantaipäivänä osallistuimme Paimion Pohjola-Norden-väen mukana Pohjolan pitoihin Raumalla.
Puolenpäivän aikoihin moottoritien liittymän kohdalla (Paimio th, liittymä 11) me paimiolaiset astuimme Vainion pikkubussiin.
Tuota pikaa olimme perillä Villa Tallbossa. Kuulin, että pitsihuvila on kesäisin toiminnassa, nyt se oli ikään kuin talvilevossa – niin kuin ympäristökin. Vielä oli jäisiä pälviä ja lumikasoja siellä täällä.
Ensialkuun kuulimme paikan historiasta ja myös Pohjola Norden -järjestöstä. Puheiden jälkeen nautimme runsaan ja herkullisen pitopöydän antimista. Ohjelmassa oli myös musiikkiesityksiä - ihan viihdyttävää kuultavaa.
perjantai 18. maaliskuuta 2022
Hämmästyttää, kummastuttaa
Todella ihmetyttää, miksi Vähäjokipolun varrelta komeat nuormännyt on kaadettu? Ketä häiritsi polulle suojaa tuova puusto?
Poissa on nyt keitaan suoja tuulelta, paahteiselta kesäauringolta, jopa liikenteen melulta. Polulla on ollut nautittavaa kulkea aistit avoinna; tuntea sieraimissaan metsän tuoksua, kuunnella lintujen sirkutusta, katsella niiden pyrähdyksiä vähäisen tuulenvireen heilutellessa terveiden mäntyjen latvustoja.
Hyvin suunnitellusta ja hoidetusta polusta pientareineen ovat saaneet nauttia niin pikkulintuset, aluskasvillisuus, pieneliöstö, eläimet kuin polulla liikkujat.
Nyt rinteille, kumpareille kauemmas on jätetty synkät, vanhat, ja korkeat kuuset, jotka saattavat isommassa tuulenmyräkässä kellahtaa nurin polulle poikittain. Niistä vasta todellista vaara liikkujille koituu: Harvakseen jätetyt yksinäiset männyt eivät anna enää riittävää suojaa eivätkä tukea yliaikaisille kuusille.
Aika surkeaa, ihan käsittämätön toimeksianto kaupungilta. Tai onko kenties energiapuu loppumassa; ai että ”männyt olisi aikoineen istutettu vääränä puulajina”, selitys sekin.
tiistai 22. helmikuuta 2022
Luminen helmikuu
Talvisella Vähäjokipolulla on ollut ilo käyskennellä.
maanantai 24. tammikuuta 2022
Sunnuntaikävely
Kävelin eilen kotoa Tammisillan ABC-asemalle, piti näet pruuvata uudehkoa pyörätietä. Lauha sääkin oli kokeiluun otollinen.
Sieltä Paimiontielle ja Pakurlan sillan yli. Ja Munkkilantie-Sukselantien risteyksessä painelin suojatietien yli pyörätie/jalankulkubaanalle, loppuvuonna (2021) valmistuneelle.
Hyvä ja turvallista oli patikoida: oli aurattu ja hiekoitettu. Niin on muuten nykyään Vähäjokipolkukin, ja mainiossa kunnossa sekin eikä kuulu pahemmin liikenteen mökää.
Vajaa kuusi kilometriä etapista kertyi, ei sen enempää. Kahvit asemalla maistui. Olisin voinut kävellä takaisin, mutta kun olin sopinut Ralfin kanssa yhteisestä kahvituokiosta siellä, niin paluu autolla.
torstai 13. tammikuuta 2022
Kahvipapujen lumossa
Ollaan jo tovin juotu ja maisteltu erilaisista kahvipavuista jauhettua kahvia. Se kiinnostus alkoi joululahjaksi saadusta pienestä kahvimyllystä.
On ollut mielenkiintoista tutustua eri papulaatuihin, joita nykyään on saatavilla lukematon määrä. Jauhamalla itse myllyssä papujen tuoreus, aromit ja tuoksu koukuttavat.
Ja on niissä eroja, siis papulaaduissa, ja tuoksu on huumaava, kuin muinoin kyläkaupassa jauhettu.
Mieleen ryöpsähtääkin muisto lapsuusajalta: Minulla oli äidin kirjoittama kauppavihko kädessä. Vain siinä lueteltuja aineksia sai ostaa. Yleensä vihossa luki tulitikkuja, suolaa, sokeria, piipputupakkaa jne. Melkein aina listassa oli kahvipaketti, niin nytkin.
Osuuskaupassa, kylän ainoassa kaupassa seisoin pitkän vihreän tiskin äärellä, jonka päällä lasilevy. Lasilevyn alla näkyi lokeroita, joissa karamelleja, lakritsipatukoita ja -piippuja, tikkareita ja kaikkea kivaa, joita ei ollut lupa ostaa. Tuijottelin makeannälkäisenä lasilevyn alle samalla kun ojensin vihkosen Airille, silloiselle kaupan myyjälle.
”Paketti kahvia seuraavaksi”, kuului ja siinä samassa hän tyhjensi papupussin korkeaan kahvimyllyyn, eikä se ollut hiljainen mylly. Lopuksi kopautti myllyn reunoja, jotta saisi kahvijämät takaisin grammalleen kahvipussiin. Vasta jauhetun kahvin tuoksu oli huumaavaa silloinkin, siinä karkit unohtuivat!
keskiviikko 12. tammikuuta 2022
Välillä sitä, välillä tätä
Kiperien pakkasöiden ja -päivien jälkeen sää lauhtuu, kuin kartanonherran äkäinen mieli, kun ryypyn sai.
Ei sentään, ei vielä! Huomenna kuulemma. Siksi kävelin kauppaan äänestämään heti ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä, hyvän sään aikana.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)