Talvinen metsä polkuineen on lumoava. Sen levollisen ja ihmeellisen rauhan aistii ympärillään.
Raikas ilma, hiljaisuus sysähdyttävät hengittämään syvään ja katselemaan jälkiä lumessa ja korkeita kuusipuita.
Miten hitaasti ne huojuvatkaan, ikään kuin hypnotisoiden! Havahdun äkilliseen risahdukseen, mutta puut ne vaan toisiaan vasten natisevat.
Muutaman kilometrin päässä Vähäjoki kohisee kuin laulaen: Lumet sulakoon, kevät tulkoon. Ja eikös siinä samassa iso lumilohkare pujahtanut veden pyörteeseen.
P.S. Video ei aukene!
VastaaPoista