Varustetestausta sadesäässä

Hyvät säänkestävät lenkkivarusteet (ja kalliit) saavat liikkeelle sadesäällä, etten saa huonoa omatuntoa investoinneista.

Onneksi kaikkia ei ole tarvinnut nyt hankkia. Osa, kuten coretex-ulkoiluasuja (housuja ja takkeja), tuli hankittua Hyytiälän kenttäkursseille metsäopintojen aikoihin. Silloin taisi olla Partiovarusteessa alennusmyynti. Tosin niistä ajoista on aikaa, ja vanhoja asusteet ovat, mutta sopivat vielä. No, nyt niitä testaan vaelluskenkieni seurana yksi kerrallaan.

Tänään kunnon sadesäässä Hanwagit pitivät hyvin vettä. Samoin coretex-lakki, joka on ihanan kevyt, vesi vain norui alas lakin reunoilta. Tuulisellakin säällä se on mukava - aivan kuin ei olisi lakkia lainkaan - ja suojaa hyvin.

Tämä vaalean vihreä ulkoilupuku ei kestänyt vettä kovin pitkään, vaan tunnin kävelyn jälkeen oli melkein, ja olikin paikoitellen läpimärkä. Se on kuitenkin kevyt ja hengittävä, joten sopii hyvin tuulisella ja poutasäällä. Ehkä se sopii pakkassäässä, kun alle laittaa villavaatetta.

***

Eilen aurinkoisessa  ja vielä upeassa syyssäässä jalat vetivät metsäpoluille. Siellä metsän kätköissä ja hiljaisuudessa paljastui jännittäviä ja sadunomaisia näkymiä. Piti kaivaa taas kerran kamera esiin. 

Näin polun varrella salaperäisen näköisiä latoja tai vajoja.

Hiljainen ja aavemainen ryteikkö.

Vanhojen puiden keskellä, metsän siimeksessä lepäilee vanha autoromu.

Spöökkimäinen ts. kummitusmainen on tämäkin vaja, jota ympäröi paksu ja kauniin värikäs lehtikate.