iPad kilkatteli ensin ja muistutti kalenteriin merkityistä asioista, kuten tulevista merkkipäivistä, espanjan opiskelusta, lenkille lähdöstä jne. Seuraavaksi iPhone alkoi kilkatella myös kalenterin merkinnöistä, sillä kokeilumielessä tulin laitteneeksi sinne muutaman merkkinnän tälle päivälle.
Hetken kuluttua viestit yksi toisensa perään antoivat merkkiääniään, niin melkein samaan aikaan sekä padissa että phonessa. Laitteita sitten vilkuilin ja viesteihin vastailin. Onneksi tarvitsi vain yhteen laitteeseen vastailla, mutta molempia laitteita tuli tarkasteltua, että miltä näyttää, ikään kuin varmuuden vuoksi.
Sitten tuli taukoa laitteiden taholta kunnes kirkonkellot alkoivat kajahdella tasaiseen, rauhalliseen, tuttuun ja turvalliseen tahtiin. Tällä kilkattelulla, kirkollisella merkkiäänellä oli aivan päinvastainen vaikutus: ei mitään ryntäilyä laitteisiin, ei vastailemista tai vastauksen mietintää jne. Istuin vain ja kuuntelin kirkonkellojen sointia, kajahtelua, ja väliin kuului talitinttien säestys ikkunan takana. Variskin vaakkui jossain kaukana.
Kirkonkellojen ja lintujen äänet kuuluivat hyvin tyynessä ja lämpimässä (vielä noin kymmenen astetta) säässä ja toivat rauhoittavaa pyhäpäivän tuntua vanhan ajan malliin. Kun taas laitteiden kilkatukset herättivät levottomuutta ja niiden kanssa ähellystä.
 |
| iPhonella otettu kokeilukuva. |
Seuraavaksi kokeilin kuvan liittämistä toisella tavoin. Valitsin BlogPressissä Camera-valikon Photo Libraryn sijaan, jolloin saatoin ottaa puhelimella yllä olevan kuvan. Kuva siirtyi suoraan blogiin.
Puhelimen pienellä näppäimistöllä on mahdotonta kirjoittaa, joten jatkoin postauksen muokkaamista tietokoneellani.
Lopputuloksena lyhyen kokeilun jälkeen mielestäni iPhone soveltuu parhaiten puheluihin, yhteystietoihin, muistutuksiin ja kalenterimerkintöihin. Blogipostauksiin siitä ei ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti