Jonkinlaisena jälkimaininkina perinteinen kalenteri tuntuu turvalliselta, vaikka merkintöjä tulee huomattavasti vähemmän. Niin, sen verran niukemmin, että pohdin tarvitsenko kalenteria lainkaan.
Kalenteripohdinta ajankohtaistuu syksyisin, kun kauppoihin on levittäytynyt jos jonkinlaista houkuttelevan näköistä kalenteria ja muistikirjaa.
Olen vähän kysellyt, miten muut toimivat. Suurin osa on käyttänyt nettiversiota jo useita vuosia, jotkut käyttävät vain puhelimen kalenteria ja jotkut eivät pidä kalenteria lainkaan.
Paperiversio tuntuu minusta kuitenkin helpolta. On myös mukava kirjoittaa ja piirrellä kalenteriin kynällä eri värein, kun sille päälle sattuu. Perinteinen on helppo ottaa esiin ja selata ja säilöä.
Toisaalta puhelin on aina mukana, ja esim. iPhonessa on etsi-toiminto. Saattaisi sitä tottua nettiversioon, jos niin päättää. No, katsotaan nyt mihin päädyn.
Millaisia kalenterikokemuksia sinulla on?
***
 |
| Aurinkoinen metsäpolku houkutteli kävelemään metsän hiljaisuuteen. |
 |
| Iltapäivällä oli sen verran pakkasta, että vesilammikoissa oli jo kunnon jääpeite. |
Hei Silja!
VastaaPoistaOAJ:n kalenteri on jo monta monituista vuotta ollut minulle tärkeä juttu.
Siihen kirjaan kaikki tärkeät tapahtumet sekä läheisteni syntymäpäivät.
Päiväkirjaa en ole sitten lapsuusvuosien pitänyt mutta matkoilla kirjaan päivittäin paikat ja tapahtumat, että muistaisin edes jotain jälkeen päin.
Kännykkäni hälyttää jos jotain tärkeää pitää muistaa, muisti pätkii jo aika pahasti.
Eli kyllä minusta paperiversio sähköisen voittaa ;) Saa nähdä miten käy jos tarpeeksi kauan saa elää.
Hyvää alkanutta viikkoa!
Seija
Kiitos kommentoinnista!
PoistaPuhelimeen on varmaan kätevää lisätä lyhyet muistutukset ja toistuvat tapahtumat, kuten juuri synttärit.
Tuntuu samalta - vaikealta luopua paperiversiosta - tai ainakin sitten muistikirjaa pitäisi päivittää nettikalenterin ohella.
Hyvää alkavaa työviikkoa teille sinne!
Moikka :)
VastaaPoistaMeillä keittiön seinällä roikkuu paperinen kuvakalenteri, johon merkitään tärkeät tapahtumat kuten hammaslääkärit, kyläilyt tai kyläilijät, koulun poikkeavat tapahtumat, omat koulutuspäiväni ja tottakai kaikkien merkkipäivät. Sinne myös lapset merkkailevat välillä omia todellisia ja välillä keksittyjäkin menojaan, ystäviensä nimipäiviä ja koenumerot, joista isoäiti maksaa pientä kannustuspalkkiota kiitettävästä ja hyvästä arvosanasta. Itseasiassa taitaa olla kalenteristamme kiittäminen sinua, jos oikein muistan (Aarre-lehden kalenteri)!
Tunnelmallisia syksyn sadepäiviä:)
Terveisin Ida
Ida, kiitos kommentista!
VastaaPoistaKuvauksesi kalenterin pidosta johti mieleeni, että tuolla tavoin, seinäkalenterilla, pidin myös perheen asiat näkyvillä aina viikko kerrallaan. Seinäkalenterilla on mukava pitää järjestystä lapsiperheessä - muistettavaa on paljon ja eri tavoin kuin nyt kun lapset ovat pyrähtäneet kukin taholleen.
Hyvää alkutalvea koko perheelle!