Vaeltamaan?

Taas se iski – halu vaeltamaan, vaikka Santiago de Compostelaan.

Edellisen kerran haaveilin vaellusmatkasta kesä-heinäkuussa 2012, kun käsiini osui Pirkko Vekkelin ja Liisa Jäppisen kirja Tätinä taipaleella.

Yhtenä päivänä oli asiaa kirjastoon, ja kun poistuin, huomasin kantavani pinon vaellukseen liittyviä kirjoja. Jotenkin ne vain tarttuivat käsiini.

Kirjoja lukiessa huomaan, että matkaa kannattaa suunnitella monta kuukautta aikaisemmin, esim. varusteiden hankintaa, yleensä kustannuksia ja reittiä kävelyn aloituspaikalle. Ja sekin pohditutti, että vaikka itse matkanteko ei paljon maksaisikaan niin, varusteisiin menee rahaa.

Ensimmäiseksi joutuisin hankkimaan sopivan rinkan ja uudet vaelluskengät kuin myös kevyitä vaellusvaatteita.

Seuraavaksi herää kysymys, mistä varat? Myisinkö autoni, se kun on varsinainen rahareikä? Myisinkö metsäpalstani? Ei olisi sitten huolta siitäkään enää. Jos myyn auton, en pääsisi metsääni puuhaamaan ja tarkastelemaan. Joutuisin myymään molemmat. Kirjoista ei paljon saa, mutta niistä on helpompi luopua – suurimmasta osasta – ja muusta sälästä.

Niin, kyllä vielä jonkin vaellusmatkan teen ulkomailla, ehkä juuri tuon pyhiinvaellusmatkan Santiago de Compostelaan, vaikka siskoni sano: ”Sen kun laitat repun selkään ja lähdet ulos kävelemään, siinä sulla on vaellusta”.