Näkökulmia metsänhoitomaksuun liittyen

Katson, että metsänomistaja on velvollinen ja vastuullinen hoitamaan metsäomaisuuttaan, oli hän sitten vapaa metsänhoitomaksusta tai ei, velvoite säilyy. Varsinkin nuorissa naismetsänomistajissa olen huomannut, että he ovat myös kiinnostuneita ja innostuneita tästä velvoitteesta ja yleensä hyvästä metsänhoidosta. Metsänhoitoyhdistyksen kurssitarjonnalle on kysyntää.

Kokemukseni on, että mainittua pyrkimystä helpottaa metsänhoitoyhdistyksestä saatava neuvonta ja tuki. Metsänhoitomaksun maksamalla kynnys hyödyntää ja kääntyä metsänhoitoyhdistyksen puoleen tarvittaessa jää pieneksi. Tämä matala kynnys edistää hyvää metsätaloutta.

Sen sijaan, jos en maksaisi metsänhoitomaksua, saattaisi moni metsähoidollinen asia jäädä selvittämättä ja ehkä myös tekemättä. Tiedän, että lukemalla alan lehtiä ja kirjallisuutta, opiskelemalla ja verkostoitumalla asiat selviävät, siis ajan kanssa. Usein vaan tuntuu siltä, että aikaa ei ole riittävästi. Kuitenkin maksun maksaneena voin huoletta kääntyä metsänhoitoyhdistyksen puoleen ja saan sieltä suosituksia. Tällöin minun on helpompi päättää oikeasta toimenpiteestä. Metsänhoitomaksu ja metsänhoitoyhdistyksen tuki ja neuvonta eivät siis poista metsänomistajan omaa päätöksentekoa, seurantaa ja valvontaa metsäomaisuudestaan. Joidenkin keskustelujen mukaan näin luullaan ja sitten syytetään metsänhoitoyhdistyksiä ja vaaditaan heille tilille.

Niin, kaupunki- ja eläkeläismetsänomistajille ja muille kiireisille metsänhoitoyhdistys on se ensimmäinen ja uskottava tuki, jonka puoleen voi kääntyä. Kokemukseni mukaan metsänhoitoyhdistyksellä on asiantuntemuksen lisäksi paikallista ja/tai alueellista tuntemusta metsistä, maaperästä ja menetelmistä jne. parhaista käytännöistä.

Metsänhoitoyhdistyksen maksuttomat neuvontatilaisuudet ja kurssit, jotka metsänhoitomaksu nyt mahdollistaa, ovat lisäksi oivallisia sosiaalisia tapahtumia, joissa metsänomistajat voivat keskustella kokemuksistaan metsänhoitoon ja omistukseen liittyvistä asioista verrokkiryhmänsä kanssa ja luoda verkostoja. Jos metsänhoitomaksu poistuu, sosiaalisen yhteisön kokemus ja rakentava merkitys tällä saralla poistunee tai ainakin muuttunee maksulliseksi, sillä metsänhoitoyhdistykset rakentavat tällöin kaikki toimintansa kovaan liiketoiminnalliseen aspektiin. Siinä kilpailukyky on merkittävässä asemassa kuin myös funktionaaliset toiminnot ja rakenteet humanismin sijaan.