Näytetään tekstit, joissa on tunniste Bloggaaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Bloggaaminen. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Semmonen ol kesäkuu

Kylmän viileä, tuulinen, vaihtelevainen – aurinkoa ja sadetta vuorotellen -  vähän kuin meikäläisen mieli toisinaan.
Blogipostaukseni ajalta 23. - 27.6. on käyty nyt läpi. Olen lisännyt tekstiä ja muutaman kuvan. 

Omuuten vihoviimeistä hommaa jälkeenpäin käydä läpi menneitä päiviä. Paitsi työlästä niin myös vaikeaa ilmaista haluamaansa mitä se milloinkin ja minäkin päivänä on ollut. 

No, päivittäiset muistiinpani ovat kyllä olleet avuksi, mutta silti... tuntuu vähän takertumiselta: mennyt on mennyttä ja tehty mikä tehty – ja aina voi jättää tekemättä, jollei saa tehtyä silloin kun pitää tai haluaa. 

Uusi päivä ja kuukausi koittaa, kesä vallaton jatkuu ja uudet kujeet - vähän niin kuin luontokin. 

Mutta mikähän kuje on pihamaamme orvokkeja kohdannut? Reissun jälkeen näet kaikki ruukun pikkuorvokkien värikkäät kukat olivat hävinneet. Kukkavarret vain tököttivät pystyssä kuin olisi saksilla niitä napsittu. 

Ja tänä aamuna huomattiin, että puulaarissa kaikki keltaiset orvokit olivat saaneet saman kohtalon, enää vain jokunen nuppu oli jäljellä. 

Siinä sitten riitti pohtimista, olisiko orava ollut asialla tai rusakko tai fasaanikukko. No, mene ja tiedä, muitakin eläimiä pihamaallamme liikkuu hämärään aikaan.

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Koukussa blogiin

Kuvittelen, kun kirjaan asioita blogiin (tuohon lisämuistiini), muistan ne paremmin. Todellisuudessa taitaa käydä päinvastoin. Bloggaamiseni edistää unohtamista. Huomaan sen, kun joku kysyy jostain tapahtumasta, niin en muistakaan miten se oikein oli.

Toisaalta löydän blogistani helposti seikan (esim. kukkiko se omenapuu vai ei tai minkä verran oli lunta silloin ja silloin), jonka haluan tarkistaa, kuten tietyn matkan ajankohdan.

Miksi bloggaan? Mieleen tulee jostain lause: bloggaan, olen olemassa. Tähän en täysin yhdy, vaan esimerkiksi:

  • Kun lukee paljon, aikaa myöden sitä haluaa itsekin jotain kirjoittaa.
  • Kirjoittaminen itsessään on voima ja kannustaa muuhun toimintaan.
  • Olen aina kirjannut asioita muistiin kalentereihin, muistikirjoihin jne. Toki niin teen vieläkin, mutta bloggaaminen tuntuu mukavalta ja erilaiselta, kun voi lisätä kuvia kirjoitukseen.
  • Postaaminen pysäyttää arjen, viihdyttää. Se on rentouttava "välipala" ja harrastus.
  • Arkisen elämän sietää paremmin ja jaksaa hankalia tilanteita ja ihmisiä.
  • Vapauden tunteen vuoksi, ja jotta en vallan jättäytyisi tallomaan näitä samoja polkuja, vaan näkisin uusia polkuja, joille poiketa ja katsoa mitä ne tuovat eteeni.
  • Omille ajatuksille, toiminnoille saa merkityksellisyyttä, kun pysähtyy kuvaamaan tai miettimään havaintojaan, saa tunteen ettei aika aivan valu jälkeä jättämättä, sillä


Aika pyyhältää ohi päivien ja tapahtumien vieden mennessään myrskyn lailla hetket. Harvoin ehdin palata niihin, vaan sinne ne jäävät korjuuta odottamaan kuin kaatuneet ja konkaavit puut metsässä.