Lauantaiaamusella sää lämpeni nopeasti, tuuli henkäili heikosti. Kuuma päivä olisi tulossa, alkukesän lämpimämpiä. Vähän hirvitti lähteä taimikon raivaukseen ja porukkaa sinne laskea moisena kauniina kesäpäivänä.
Mutta into meillä kaikilla oli kova. W ja K lähtivät heti aamupalan ja sahojen lastauksen jälkeen kahdeksan kieppeillä, R ja minä runsaan tunnin päästä. Jo lähtiessä oli 21 astetta, itätuuli 2 m/s.
Onneksi tuli varattua paikat, sillä saatiin puolivarjoinen pöytä ja vältyimme jonottamasta. Tulomme jälkeen sisätila täyttyi miltei heti asiakkaista, ei olisi ollut kiva seistä työrupeaman jälkeen hikisenä pitkässä jonossa.
Sitten syötyämme ja sään lämmetessä taas kiiruusti työmaalle. Aikamoisen urakan talkoolaiset tekivät, laajalti saivat raivattua roskapuita kuusentaimien ympäriltä. Ihan silmiäni hiveli katsella Kajsan ja Williamin riuskan ripeää työskentelyä ja sitä, miten varjossa olleet taimet vapautuivat koivu-, pihlaja- ja haaparoikaleista. Valoa levisi, siivilöityi säteillen kuusten oksille. Kaunista!
Työrupeaman jälkeen kotiin suihkuun ja kahvittelut, siitä olo piristyi. Oli kerta kaikkiaan upea päivä!
P.S. Kaiken kaikkiaan minä pääsin nyt vähemmällä, vain jeesaten olin mukana. Ehkä jotain kumminkin tein kropan tuntemuksista päätellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti