Toisin sanoen näin korona-aikaan eristyksissä olleena toistuu päivästä toiseen jokseenkin samat kuviot: Lenkkeilyä, kirjojen ja lehtien lukemista, musiikin kuuntelua, jumppaa, kirjoittelua ja aina sopivin väliajoin kahvittelua ja ruokailua.
Huomaan katselevani ulos tavallista useammin; seurailen miten korskea tuuli vääntelee kaarelle puiden latvustoja ja miten pikkulinnut ja oravat liikehtivät puusta toiseen.
Ankkalammen sauna / maauimala, Paimio 5.4.2020
Mieluista on ollut lenkkeillä. Nyt siihen on ollut kirjastokäynneiltä ja harvenneilta kauppareissuilta ruhtinaallisesti aikaa, eikä muitakaan asiointeja juuri ole.
Etelä-tirolilainen vaelluskumppani viestittelee murheissaan, miten valtavasti siellä päin on koronatartuntoja ja -kuolleita. Ihmiset saavat liikkua kotoaan vain 200 metrin etäisyydessä. Toistaiseksi meillä toisin, voimme vapaasti kulkea ja retkeillä ulkona.
Puhelimeni lähettää tiuhaan muistoja vanhoista vaelluskuvistani kuin kiusotellakseen. Haikeana huokailen, että täällä sitä nyt ollaan, ikään kuin tyhjän päälle pudonneena, etelään lähtöni kun meni mönkään koronan takia.
No mutta kiitollinen olen terveydestä, voin täällä ilmojen lämmetessä ja päivien pidentyessä kävellä mielin määrin. Kiitollinen olen myös, että olen useina vuosina voinut kulkea etelän lämmössä pisin pyhiinvaellureittejä; eukalyptusmetsikköjen poluilla, meren rannoilla jne. ihanissa maisemissa.
Ollaan tarkkoja koronalta suojautumisessa ja pysytään terveinä!
Kiva on kävellä keväisessä luonnossa
VastaaPoista