Käväisin aamusella Vähäjokipolulla vilkaisemassa eilisten sateiden ja tuulenpuuskien jälkiä, josko puunkaatoja.
Ei kuitenkaan suuremmin mitään, paitsi melkein kulman takana joen toisella puolella oli iso kuusi rähmällään ja myös viereinen jo kuollut puu.
Luonto näet karsii aina sopivin kohdin ja sopivan tilaisuuden tullen eläviä ja kuolleita puita.
Vedenpinta oli joessa jo kovasti laskenut, ja ehkä taas vienyt mennessään aimo annoksia maa-aineita pientareilta, siltä vähän näytti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti