Livorno - Pisa

Livorno oli pienoinen pettymys – emme pitäneet kaupungista. Kaupunki tuntui kolkolta monine betonisiltoineen, liikenteen melu oli valtava kaikkialla ja jalkakäytävät kapeita kävellä. 

Yllä viimeiset kuvat Livornosta hotellin edustalta (20.4.2017). 

No, ehkä ajankohta oli väärä, sillä sää sattui olemaan tuhdisti kylmempää (noin 15-19 astetta) kuin Milanossa ja Genovassa. Kova tuuli lennätti katutyömailta hiekkaa, mikä sai silmät kirvelemään. Aurinkoista oli kyllä ja hyviä ruokapaikkoja ja kahviloita. Mutta kaksi yötä Livornossa sai riittää.

 

Torstaiaamusella (20.4.) hyvissä ajoin karautimme taksilla Pisaan, jotta ehtisimme ennen paluulentoa vähäsen nähdä tätä kuuluisaa kaupunkia Arnojoen varrella. Junalla olisi kestänyt kauemmin, eikä oikeastaan olisi ollut halvempaakaan. Pisasta paluulento oli varattuna (klo 15:00) Helsinkiin, joten montaa tuntia ei ollut aikaa flaneerailla. 

Ensimmäiseksi piti ehtiä nähdä Pisan sydän, Piazza del Duomo, jonka varrella on kolme kauniisti toisiaan täydentävää marmorirakennusta: mahtava tuomiokirkko (rak. vuosina 1063-1272), pyöreä kastekappeli (rak. 1154-1265) ja kampaniili, 55 metriä korkea "kalteva torni" (rak. vaiheittain vuosina 1173-1350), josta on tullut Pisan symboli.  

Tähän aurinkoiseen ja vireään kaupunkiin tykästyimme heti -  olisi pitänyt jättää Livorno väliin ja tulla Genovasta suoraan tänne. No se on jälkiviisautta se, sekin. 

Näiden nähtävyyksien jälkeen marssittiin rautatieaseman suuntaan, kahviteltiin ja syötiin matkalla. 

Kaunis mosaiikkiteos.

Aurinko lämmitti ihanasti ja tuuli tuskin lainkaan. Asemalta sitten taksilla lentokentälle.

Siinä se oli kymmenen päivän kaupunkireissu Italiassa. Mielenkiintoista oli kyllä käyskennellä vanhojen kaupunkien ihmisvilinässä, puitoissa, marmorikäytävillä, museoissa, tutustua ruokalistoihin jne. Ja tulipanan nähtyä Pisan romaanisen arkkitehtuurin suuremmoiset monumentaalit. 

Monesti kuitenkin muistelin ja kaipailin vaellusreittien kivisiä ja metsäisiä polkuja...