Vauhdikas syyskuun loppu

Syyskuun viimeinen viikko hurahti syksyisessä ja vilkkaassa Helsingissä.

Torstaina oli ohjaajan tapaaminen, josta sain taas uutta puhtia artikkelin mietintään. Perjantaina osallistuttiin Viikissä pitkään, mutta mielenkiintoiseen väitöstilaisuuteen ja karonkkaan Metlassa.

Akateemisessa kirjakaupassa on aina poikettava, kun Helsinkiin kerran menee.

Lauantaina päivä avautui aurinkoisena ja kauniina. Ihmiset olivat sankoin joukoin lähteneet kaduille ja toreille. Mekin flanerasimme pitkin Pohjoisespalandadia. Välillä poikettiin kahville paikkaan Aschan Cafe Jugend.

Sieltä kävelymme jatkui Kaupungintalolle, jonne poikettiin. Esittelytilassa kerrottiin esittein ja julistein monenlaisista harrastusmahdollisuuksista. Innostuin kokeilemaan akvarellimaalausta, kun kerran oli ohjaaja paikalla. Ei hänen pitkään tarvinnut innostaa, kun tartuin siveltimeen. Siitä se sitten lähti, maalailu, aika varovaisesti, aivan liian varovasti. Enpä ole tullut maalanneeksi vuosikymmeniin. – mukavalta tuntui – sinne teokseni jäi kuivahtamaan.  

 Moisen aherruksen jälkeen alkoi olla pieni nälkä. Vanha Kauppahalli oli suhtkoht lähellä. Sinne Soppakeittiöön piipahdettiin keitolle.

Uskomattoman hyvää punajuuri-vuohenjuustokeittoa.

Paluumatkalla kurkattiin, mitä maalaukselleni kuului, josko olisi kuivahtanut. Yllätyksekseni teokseni oli päässyt oikein Kaupungintalon näyttelyyn esittelytilassa.

Illalla tavattiin vielä läheisiä ruokailun merkeissä. Sunnuntaina kotitantereelle, jossa odotti kaunis ruska puissa ja pensaissa.