Siellä sun täällä, vähän väliä, varsinkin vasemman jalan nilkassa ja oikean päkiässä kivistää. Yhtenä päivänä lenkilä nilkkaa alkoi kovistaa niin, että ajattelin kääntyä takaisin. Siinä kulkiessani pohdiskelin, mitä tehdä. Kuvittelin itseni caminolla pitkä tie edessä, eikä maja- tai levähdyspaikkaa näkösällä. Mitä silloin tekisin? Ei olisi muuta mahdollisuutta kuin kulkea sitkeästi eteenpäin vaivoista huolimatta, niin vaikka olisi varpaat tohjona.
Näin tein, jatkoin kävelyä. Päätin, että on vain totuttava erilaisiin vaivoihin ja pistelyihin kesken kävelyä. Niin, pitää varautua hiertymiin, rakkoihin, lihaskipuihin, kankeuksiin jne. Ihan tulee mieleen maratonit. Niillä kankeus ja jäykkyys tuntuivat pahimmalta.
Huh, tosiaan hyvä kysymys miten jatkaa matkantekoa jos jalat menevät todella huonoon kuntoon. Rasitukseen auttaa lepo, mutta hiertymiin ja haavoihin ei päivän lepo riitä. Ehkä vaihtokengät jos mahtuvat matkalle mukaan?
VastaaPoista